Blogikirjoitukset
-
Kasku – tapa parantaa luokan vuorovaikutusta
Kysyin kerran oppilaalta, onko yläkoulu tuntunut mukavalta. ”On. Mutta kellään aikuisella ei ole ollut aikaa …
-
Miksi kansalaisjärjestöistä puhutaan niin vähän kouluissa?
Seisoin koulumme liikuntasalin lavalla, verhojen siimeksessä, ja katselin vastavalittua opiskelijakunnan hallitusta. He hymyilivät iloisina, näyttivät hieman hämmentyneiltä ja kättelivät innokkaasti onnittelevaa puheenjohtajaa. Tunsin oloni tyhjäksi, sillä tästä eteenpäin en enää olisi oppilas- tai opiskelijakunnan hallituksen jäsen.
-
Nuoria neuvonantajiksi Opinkirjoon!
Kehittämiskeskus Opinkirjolla on pitkä historia nuorten osallistamisesta. Kansakoulun Kerhokeskuksen aikaan esiteltiin vallankumouksellinen ajatus siitä, että …
-
Osallistuvalla budjetoinnilla vahvistetaan lasten ja nuorten ääntä
Perinteisesti demokratiakasvatuksessa on painottunut demokraattinen yhteiskuntajärjestelmä ja edustuksellisen demokratian rakenteet. Sittemmin on painopiste siirtynyt enempi …
-
Kuinka koulutus vastaa salaliittojen kutsuhuutoon ja epävarmaan tulevaisuuteen?
Pitkittynyttä korona-pandemiaa voi jo kutsua kollektiiviseksi traumaksi. Huoli terveydestä, elinkeinosta ja ylipäätään tulevaisuudesta koskettaa suurinta …
-
Harjoittelijana Opinkirjolla
Toimin korkeakouluharjoittelijana täällä Opinkirjolla loka-marraskuun ajan. Opiskelen kasvatustieteen maisteriksi Helsingin yliopistolla pääaineenani varhaiskasvatus. Harjoittelun ajan …
-
Nuorisotyötä koulussa
“Hyvinvoiva luokka on sellainen, jossa jokainen saa olla oma itsensä”, sanoi eräs seiskaluokkalainen taannoin ME-tunnilla. …
-
Lukiosta korkeakouluun
Maailma on täynnä suuria ihmeitä sille, joka on valmis ottamaan niitä vastaan. – Tove Jansson: …
-
Ikä ei saa olla este osallistumiselle ja oman asiantuntemuksensa hyödyntämiselle
Aloittaessani työt Suomen Nuorisovaltuustojen Liitolla osallisuussuunnittelijana kesäkuun alussa, olin todella innoissani. Yhteiskuntaan vaikuttaminen on ollut …
-
Hymy kasvun tukena
Hymyllä hyvää kouluun on ollut yksi Hyvän toveruuden kilvan sloganeista. Kouluissa toimintaa on järjestetty lähes seitsemänkymmentä vuotta. Hymy on siis nähnyt kansakoulun muuttumisen peruskouluksi ja miten yhteiskunnalliset uudistusaatteet näkyvät opetussuunnitelmissa. Rehtiyden ja reiluuden lisäksi Hymyn alkuvuosikymmeniä painotettiin raittiutta. Vaateet raittiudesta tai terveistä elämäntavoista on syrjäyttänyt ajatukset siitä, että toiminnalla tavoitellaan lasten ja nuorten sosiaalisten taitojen vahvistamista, hyvän ilmapiirin luomista ja kiusaamisen ehkäisemistä koulussa ja luokkayhteisössä.