Siirry sisältöön

Nuoren tutkijan askeleita

Ihmisten tiedot maailman kaikkeudesta ja arjen teknologisista ratkaisuista ovat muuttuneet aikojen saatossa, mutta miksi? Oleellista on ollut yksilöiden uteliaisuuden ja tiedonhalun herääminen. Ellei ole kiinnostusta asioiden syvällisempään pohtimiseen tai ratkaisujen löytämiseen on myös turha olettaa uusien oivallusten syntyvän. Tieteelliset oivallukset ja innovaatiot syntyvät jonkinlaisesta tarpeesta. Tieteelliset keksinnöt kuvastavat aikaansa, ja niiden käyttöönotto riippuu ihmisten varallisuudesta, joustavuudesta, uudistumisen halusta ja valmiudesta hypätä uuteen. Keksinnöt tarvitsevat jonkun liikkeellepanevan sysäyksen.

Maapallon resurssien hyödyntämisen kasvun rajat ovat olleet esillä jo vuodesta 1972 lähtien. Viimeistään siitä lähtien ihmisten olisi tullut pysähtyä miettimään, kuinka täällä maapallolla voi toimia. Viime talvena ilmastonmuutoksesta uutisoitiin entistä dramaattisemmin, ja ihmiskunta alkaa hiljalleen heräämään todellisuuteen.

Halusin tutustua aiheeseen syvällisesti, sillä mielestäni meidän nuorten tulee osallistua aktiivisesti ratkaisujen etsimiseen, eikä ainoastaan passiivisiin mielenosoituksiin ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Minua on pienestä pitäen kannustettu kokeilemaan ja tutkimaan ympäristöäni. En muista kuulleeni ennakkovaroituksia asioiden vaikeuksista ja hankaluuksista, vaan sen sijaan olen kuullut kärsivällisyyden merkityksestä ja tiedon kartuttamisen tarpeellisuudesta. Tutkiessani hiilidioksidista tehtyjä tutkimuksia löysin mielenkiintoisen tiedeartikkelin, joka siirsi tavoitteeni uudelle tasolle. Sain idean, kuinka litiumnitridin avulla hiilidioksidilla saataisiin tuotettua valtavat määrät lisäenergiaa, ja samalla se olisi potentiaalinen ratkaisu ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi.

Luettuani tiedeartikkeleita olin itse kovin vakuuttunut keksintöni toimivuudesta. Teoreettinen pohja oli kovin vahva, sillä kemiallinen reaktio oli jo käytännössä testattu ja tutkimus arvostetussa tiedelehdessä julkaistu. Ainoastaan tietoa ei oltu aiemmin yhdistetty tähän asiayhteyteen.

Kehittämälläni ratkaisulla fossiilisista polttoaineista saadaan hiilidioksidipäästöttömiä ja ympäristöystävällisiä. Ideallani hiilidioksidipäästöillä saataisiin kaksinkertaistettua nykyisten voimaloiden sähkön ja lämmön tuotanto sekä sivutuotteina tuotettua puolijohteena käytettävää hiilinitridiä (C3N4), lannoitteen valmistuksessa käytettävää litium syanamidia (Li2CN2) sekä litium oksidiksia (Li2O) ja litium karbonaattia (Li2CO3).

TuKoKe:n logoKirjoitin keksinnöstäni tutkimusraportin. TuKoKe-kilpailu toimi motivaattorina, sillä muutoin olisin jättänyt varmaan työni vähemmälle työstämiselle. Kun olin saanut raporttini valmiiksi otin yhteyttä Aalto-yliopiston professoreihin, sillä halusin varmistuksen keksintöni toimivuudelle ja keskustella sen hyödynnettävyydestä. He olivat myös vakuuttuneita voimalaratkaisuni toimivuudesta ja antoivat palautetta työstäni ja laskelmistani.

Kilpailutyöni on teoreettisesti toimiva, mutta käytäntöön ideaani ei kuitenkaan voida sellaisenaan siirtää, sillä maailman litiumnitridivarannot ovat rajalliset, minkä vuoksi prosessini kustannustehokkuus jää valitettavasti nykyisellään negatiiviseksi.  Kuitenkin jos reaktiotuotteisiin sitoutunut litiumnitridi kierrätettäisiin ja uudelleen käytettäisiin prosessissa keksinnöstä voisi tulla toimiva, mutta se vaatisi vielä paljon jatkokehittelyä.  Kenties joku toinen saattaa kuitenkin löytää siitä uusia ideoita.

TuKoKe-kilpailu on mukava ja eteenpäin kannustava. Siellä he etsivät töille asiantuntijoita arvioimaan ne, ja lisäksi sieltä voi päästä eteenpäin kansainvälisiin kilpailuihinkin. Vietin ikimuistoisen finaalipäivän ja sain kannustavaa palautetta sekä voitin Stek-sähkökisan. Sen lisäksi minut valittiin Suomen edustajaksi New Yorkissa järjestettävään Genius Olympiad -tiedekilpailuun.

Genius Olympiad -matka oli kokonaisuudessaan tosi hieno kokemus, ja opin sen aikana monia uusia asioita. Samalla tulin kehittäneeksi työstäni entistä paremman. Yksistään tiede-kategoriassa oli lähes 800 projektia eri maista. Suurimpana erona TuKoKeen oli se, että Suomessa tuomarointi ja palautteen antaminen on paremmin organisoitu ja kilpailu on läpinäkyvämpää kuin Yhdysvalloissa. 

Omalta osaltani parasta oli hopeasijan voittaminen ja hieno Opinkirjon järjestämä hyvin organisoitu matka. Matkailu avartaa aina, ja kansainvälisen kokemuksen saanti auttaa ymmärtämään ihmisten erilaisia intressejä ja toimintatapoja. Kilpailun kautta pääsin tapaamaan toisia nuoria ympäri maailmaa, jotka ovat kovin kiinnostuneita tieteistä ja todella tekevät töitä oppiakseen lisää. Genius Olympiad matka vahvisti haluani kulkea tieteen kärjessä ja tiedän voivani vaikuttaa tulevaisuuteen omien töideni kautta.

Aion jatkossakin miettiä uusia ratkaisuja ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja ihmisten auttamiseksi.  Minua kiinnostavat kaikki luonnontieteet, ja siitä syystä olen haaveillut pitkään lääketieteestä, mutta tämän tutkimukseni myötä olen kiinnostunut entistä enemmän myös tekniikan alojen mahdollisuuksista.

Adam Yousfi

Kirjoittaja on helsinkiläinen lukiolainen, joka on osallistunut Tutki-Kokeile-Kehitä -kilpailuun useana vuonna menestyksekkäästi.

Jaa sosiaalisessa mediassa