Siirry sisältöön

HETKI-työkalun avulla hyvinvointia

HETKI on opettajalle tarkoitettu työkalu vertaistuellisen, tavoitekeskeisen hyvinvointikeskustelun toteuttamiseen yläkoulun oppilaille.

Keskustelun rakenne

Aikuinen ja neljä oppilasta

    1. Käydään läpi vuorotellen kunkin kuulumiset: Ensin vapaa-ajalta ja sitten koulunkäynnin osalta. (Kesto noin 5 minuuttia.)
    2. Ajankohtaiset asiat: Onko jokin ajankohtainen asia nyt iso puheenaihe paikallisesti tai mediassa? Ajankohtaiset, yleisesti puhuttavat aiheet herättävät usein mielenkiintoa. (Kesto noin 5 minuuttia)
    3. Henkilökohtaiset tavoitteet: Oppilaat kertovat edellisellä kerralla tehdyn tavoitteen ja sen, miten tavoitteeseen on päästy. Jos tavoite ei toteudu ollenkaan, on hyvä palata siihen, mitä oppilas kyseisellä tavoitteella halusi saada aikaan ja miettiä uudet askeleet kohti tavoitteeseen pääsyä. Jokainen oppilas asettaa ainakin yhden tavoitteen seuraavaan tapaamiseen. Tavoitteet on hyvä pilkkoa konkreettisiksi teoiksi, esimerkiksi: Aion syödä terveellisemmin. Miten voin varmistaa, että tämä toteutuu? Menen äidin mukaan kauppaan ja varmistan, että ostamme hedelmiä mistä pidän. Miten tämä tapahtuu? Olen kotona kun äiti on lähdössä kauppaan, muistan kysyä äidiltä milloin hän menee kauppaan… (Kesto noin 10 minuuttia)
    4. Onko oppilailla kysymyksiä muuta tuen/avun tarvetta? Mikä on yleisfiilis? Tunne määrää toimintaamme ja tunteiden tiedostaminen on ensimmäinen askel oman toiminnan säätelyyn. (kesto noin 5 minuuttia)

Aloittaminen

eli ensimmäinen etätapaaminen. Tähän on hyvä varata aikaa n. 40 minuuttia.

    1. Sanoitetaan keskustelujen tarkoitus oppilaille: Keskustelu -> luottamus ja vertaistuki -> ryhmän hyvinvointi. Muistutetaan, että jokainen kertoo sen verran kuin itselle mukavalta tuntuu. (Kesto noin 3 minuuttia)
    2. Lämmittelytehtävä: Esimerkki: Oppilailla on minuutti aikaa valita kotoa esine, joka esitellään muille. Kerrotaan kukin vuorollaan, miten esine liittyy itseen ja omaan elämään. Opettaja voi näyttää tässä esimerkkiä. (Kesto 5 minuuttia)
    3. Yhteinen historia: Kauanko oppilaat ovat tunteneet toisensa? Ovatko he kavereita vapaa-ajalla? (Kesto noin 5 minuuttia)
    4. Keskustellaan siitä, mikä on tyypillistä hyvälle, mukavalle, toimivalle ryhmälle: Millaisissa ryhmissä olet ollut osana? Toimiko ryhmä hyvin? Mikä siinä toimi, mikä ei? (Kesto noin 10 minuuttia)
    5. Tulevaisuuden visiot/unelmat: Tässä oppilaan ei tarvitse olla 100% vakavissaan. (kesto noin 20 minuuttia)
        • Mitä sinulle kuuluu 7 vuoden, 2 vuoden kuluttua? (Työ, opiskelu, perhe, harrastukset, lemmikit, asuinpaikka…)
        • Mitä teet elämässäsi, että menet tätä kohti? Menetkö tätä päämäärää kohti?
        • Jokainen tekee ensimmäisen lyhyen aikavälin tavoitteen.
    6. Oppilaiden toiveita ja ehdotuksia keskustelujen teemoiksi: Kysy, millainen kokemus ensimmäinen keskustelu oli. (kesto noin 3 minuuttia)

    Huomioitavaa

    • Hyvinvointikeskustelun tavoitteena on keskustella oppilaiden hyvinvoinnista turvallisessa vertaisryhmässä ja tuoda lisää vuorovaikutusta ja kohtaamista osaksi etäopiskelua.
    • Opettajan rooli on enemmän kysyjä kuin kertoja. Opettaja ohjaa, ei opeta.
    • Ryhmän on hyvä koostua oppilaista, joilla on jonkinasteinen keskinäinen luottamus.
    • Jokainen osallistuja kertoo itsestään ja elämästään sen verran kuin luontevalta ja turvalliselta tuntuu. Keskusteluun kannustetaan, mutta ei painosteta.
    • Myös aikuisen on hyvä jakaa kuulumisiaan, ajatuksiaan ja kokemuksiaan siinä määrin kuin se tuntuu sopivalta ja tarkoituksenmukaiselta. Aikuinen toimii näin esimerkkinä ja luo luottamuksellista ilmapiiriä.
    • Hyvä, avoin, aktiivinen keskustelu voi mennä ennalta suunniteltujen aiheiden edelle. Tavoitteita on kuitenkin hyvä käydä läpi ainakin lyhyesti. Itse asetettu tavoite tukee halua onnistua.
    • Opettaja tekee muistiinpanot itselleen, jotta seuraava keskustelu voidaan rakentaa edellisen pohjalle. Tämä on tärkeää kertoa ja painottaa, ettei tässä arvioida oppilaita tai kerätä rekisteriä.
    • Tärkeää on pitää huomio oppilaissa ja osoittaa se.
    • Selkeä rajaus ryhmässä puhumiseen on ehto siitä, ettei ketään saa tarkoituksella loukata.
    • Jos ryhmä ei syystä tai toisesta pysty toista kunnioittavaan keskusteluun, on hyvä pohtia ryhmän kokoonpanoa uudelleen ja keskustella yksitellen niiden osapuolten kanssa, joiden puhe on loukkaavaa tai ajattelematonta.
    • Tarvittaessa hyvinvointikeskustelun voi käydä myös oppilaan kanssa kahden kesken.
    • Keskusteluissa voi tulla esiin asioita nuoren elämästä, joihin täytyy vastuussa olevana aikuisena puuttua. Tällöin on hyvä puhua huolesta oppilaan kanssa kahden kesken ja kertoa, ettei kyseistä asiaa voi sivuuttaa. Oppilashuoltoa voi aina konsultoida (myös kertomatta oppilaan henkilöllisyyttä, jos tietosuojaan liittyvät asiat arveluttavat).

     

    Lisätietoja: Heikki Korhonen

Jaa sosiaalisessa mediassa

Verkkokaupat


Hymy-verkkokauppa

Täältä voit tilata Hymy-veistoksia ja kunniakirjoja kouluihin ja muihin oppilaitoksiin Hyvän toveruuden kilvan palkinnoiksi.

Siirry Hymy-verkkokauppaan

Opinkirjon verkkokauppa

Täältä voit tilata maksuttomia materiaaleja opetuksen ja kasvatuksen tueksi. Kaupasta löydät myös Hymy-tuotteita työyhteisön hymylle tai lahjaksi merkkipäivänä.

Siirry Opinkirjon verkkokauppaan