Dialogi tähtää ymmärtämiseen

Dialogi on kuuntelemista ja ymmärryksen syventämistä: käsiteltävästä asiasta, toisista ihmisistä ja omasta itsestä. Dialogissa tutkitaan, mitä asiat keskustelijoille merkitsevät ja millaisista kokemuksista merkitykset ovat saaneet alkunsa.

Dialogissa ei väitellä, neuvotella tai pyritä vakuuttamaan toisia eikä tähdätä asioiden ratkaisemiseen, päätöksiin tai edes samanmielisyyteen. Dialogi ei ole väittely, jossa haetaan parhaita argumentteja. Se ei myöskään ole neuvottelu, jossa pyritään pääsemään sopimukseen jostain tai löytämään kaikkia tyydyttävä ratkaisu. Pelkästään ymmärryksen lisääntyminen on riittävä ”tulos”.

Dialogi tähtää ymmärtämiseen. Mitä keskustelijat tarkoittavat sanoilla, termeillä ja käsitteillä, joita he käyttävät? Mikä heille on tärkeää? Mitkä kokemukset ovat muovanneet heidän ymmärrystään ja saaneet heidät arvostamaan juuri niitä asioita? Dialogissa ollaankin kiinnostuneita ihmisten kokemusten erilaisuudesta.

Dialogissa keskitytään kuuntelemaan ja liitytään toisten puheeseen

Dialogissa luovutaan ehkä normaalista tavasta keskustella, jossa jokainen miettii omaa puheenvuoroaan toisten puheen aikana. Siinä sen sijaan keskitytään kuuntelemaan muita ja kerrotaan sen jälkeen, mitä toisten puheenvuorot juuri tässä hetkessä itsessä herättivät: millaisia tunteita, tunnelmia, ajatuksia ja kokemuksia. Kaikki ajatukset ovat tervetulleita, eikä niiden tarvitse olla valmiita. Itse asiassa hedelmällisin keskustelu usein syntyy tässä hetkessä nousevista pienistä, keskeneräisistä ajatuksenpoikasista – yhdessä ääneen ajattelusta.

Dialogissa on lupa luopua esimerkiksi työhön liittyvistä rooleista. Sen sijaan kaikki voivat puhua omana itsenään, omien kokemustensa kautta.

Lue blogijuttu, jossa opinkirjolaiset kertovat dialogien ohjaamisen ja dialogiin osallistumisen tuottamista oivalluksista.

Opinkirjolaisten kiteytyksiä siitä, mitä dialogi heille merkitsee

Dialogi on

• kuuntelemista ja yhteisen ymmärryksen syventämistä
• avoin erimielisyydelle
• mahdollisuus tulla yhteen
• mahdollisuus keksiä uutta
• yhteisiä oivalluksia ja ymmärryksen syventämistä
• omien ajatusmallien  tarkastelua
• kuuntelemista ja kuulluksi tulemista
• osallisiensa näköinen toisille tilaa antava vuoropuhelu
• mahdollisuus keskittyä juuri tähän hetkeen.

Dialogisuus auttaa, kun samanmielisyyttä ei ole näköpiirissä

Maailmassa ja omassa yhteiskunnassamme vallitsee samanaikaisesti useita keskenään ristiriitaisia arvoja, identiteettejä, intressejä ja päämääriä. Näiden kanssa toimeen tulemiseksi dialogisuus on sopiva keino. Olemme joskus asioista niin perustavanlaatuisesti eri mieltä, ettei ratkaisua ole ilman, että joku osapuoli menettäisi jotakin itselleen tärkeää. Toisin sanoen olemme näiden asioiden suhteen dissensuaalisia, eikä konsensusta, eli samanmielisyyttä, ole näköpiirissä.

Minna-Kerttu Kekin ja Julia Petäjän luennot Dissensus ja Dialogi käsittelevät syvää yhteiskunnallista erimielisyyttä ja dialogisuutta sen kanssa toimeen tulemisen keinona. Luennot koostuvat teoriaosuuksista sekä tehtävistä, joiden avulla pääsee pohtimaan ja soveltamaan luentojen aiheita. 

Luento 1: Dissensus

Luento 2: Dialogi

Lisätietoa

Ajatuksiimme ja käsityksiimme dialogista on vaikuttanut erityisesti Dialogiakatemian näkemys dialogista ja Erätauko-malli.