Oivalluksia dialogista ja sen ohjaamisesta
Kokosimme tähän blogitekstiin opinkirjolaisten ajatuksia ja oivalluksia, joita dialogien ohjaaminen ja dialogiin osallistuminen on tuottanut.
Mitä on dialogi?
Olemme havainneet, että monelle sanat dialogi ja dialogisuus saattavat tarkoittaa jotakin muuta kuin meille opinkirjolaisille. Siksi määrittelemme ensin, mitä tässä tarkoitamme dialogilla.
Dialogi ei ole esimerkiksi paneelikeskustelu tai väittely. Dialogissa kokoonnutaan yhteen keskustelemaan luottamuksellisessa ilmapiirissä ihmisinä, ilman ammattirooleja ja yleisöä.
Dialogissa ei siis väitellä, neuvotella tai pyritä vakuuttamaan tai voittamaan toisia. Siinä ei myöskään tähdätä ratkaisuihin, päätöksiin tai edes samanmielisyyteen. Dialogi on kuuntelemista ja ymmärryksen syventämistä: käsiteltävästä asiasta, toisista keskustelijoista ja omasta itsestä. Siinä antaudutaan tutkimaan, mitä käsiteltävä asia kullekin merkitsee ja millaisista kokemuksista merkitys kumpuaa.
Dialogisuuden ajatellaan eroavan yhteiskunnallisesta debatoinnista erityisesti dialogiselle keskustelulle luonteenomaisen keskustelijoiden ainutkertaisten kokemusten arvostamisen osalta. Lähestymistavan ajatellaan edistävän yhteiskunnallisen luottamuksen syvenemistä ja kansalaisten osallisuuden vahvistumista. (Alhanen 2016 ja 2020)
Oivalluksia dialogista
Järjestimme syksyllä 2022 sarjan dialogeja, joiden teemana oli Tulevaisuuden koulu. Tarkempia keskustelunaiheita oli kolme: koulun arvot, kouluhyvinvointi ja tulevaisuuden koulun tehtävät. Keskustelujen päätteeksi reflektoimme keskustelijoiden kanssa myös käytyä dialogia. Osallistujien mielestä dialoginen ja kokemuksiin keskittynyt keskustelu oli hyvä keino jakaa ajatuksia ja samalla laajentaa omaa ajattelua. Lisäksi he kokivat, että dialogissa oli mahdollisuus luoda uutta ja puntaroida omia ajatuksia.
Tammikuussa kokoonnuimme Opinkirjon asiantuntijoiden kesken dialogiseen keskusteluun pohtimaan kokemuksistamme dialogin ohjaajina ja toisaalta osallistujina. Kokosimme tähän keskustelun keskeiset ajatukset.
Dialogin ohjaajana syntyneitä oivalluksia
- Keskustelun aiheen ja tavoitteen on oltava hyvin selkeä.
- On tärkeä sisäistää dialogin teema. Miksi ymmärryksen lisääminen juuri tästä aiheesta on tärkeää? Teeman ymmärtäminen tukee dialogin ohjaamista, ja ohjaustoimet ovat silloin luontevia.
- Virittäytyminen kuhunkin dialogiin merkitsee keskittymistä ja omien ajatusten ja mahdollisten ennakko-oletusten tarkastelua.
- Oman virittäytymisen ohella on hyvä ennakolta pohtia muutamaa ohjaustoimenpidettä haastaviin tilanteisiin.
- Ohjaajan on tarpeellista tyhjentää oma mieli ennen dialogin ohjaamista pitämällä taukoa ennen tilanteeseen siirtymistä.
- Dialogin alussa ohjaaminen tarkoittaa rennon ilmapiirin luomista omilla persoonallisilla tavoilla
- Dialogin ohjaaja laskeutuu tilanteeseen, on läsnä ja intensiivisesti mukana keskustelussa. Se on samalla sekä raskasta että stimuloivaa.
- Läsnäoleminen ja keskittyminen vaatii ohjaajan mielen rauhoittumista, jotta hän pystyy aidosti kuulemaan osallistujien keskustelua.
- Ohjaaminen vaatii fokusoitumista ja herkkyyttä tilanteen oivaltamisessa ja vastaanottamisessa.
- Ohjaustoiminnan näkökulmasta on seurattava valppaana myös omaa sisäistä keskustelua.
Miltä dialogissa oleminen tuntuu, mitä se antaa arkikeskusteluun verrattuna?
- Dialogissa tulee arkikeskusteluun verrattuna paremmin esiin erilaisia näkökulmia. Ihmisten aidot ajatukset nousevat paremmin esiin, kun ehditään pysähtyä käsiteltävän asian äärelle.
- Dialogissa on lupa puhua kokemuksista ja keskeneräisistäkin ajatuksista. Saa ikään kuin ajatella ääneen eikä tarvitse osoittaa omaa asiantuntemusta tai erinomaisuutta.
- Dialogissa saa olla oma itsensä omien ajatustensa kanssa. Ajatusten virran ja rönsyilyn rajaaminen on ohjaajan vastuulla. Keskustelijana ei tarvitse kantaa huolta asiassa pysymisestä samalla tavalla kuin kokouksessa.
- Dialogissa on mahdollista puhua kokoustilannetta vapaammin, koska siinä ei pyritä ratkaisemaan mitään. Tarkoitus on tuoda näkökulmia ja asioita esiin, pois pimennosta.
- Dialogiin osallistuminen on suvantokohta, hengähdystauko kaikenlaisen multitaskaamisen lomassa. Dialogissa aivot kyllä tekevät paljonkin työtä, mutta on lupa olla vain tässä ja nyt ja keskittyä yhteen asiaan. Se tasaa henkistä painetta, ja dialogissa myös latautuu, koska muista ihmisistä saa energiaa.
- Dialogin timantti on toisten ajattelusta oppiminen ja sen myötä oman ymmärryksen lisääminen. Hyvästä dialogista lähtee aiempaa viisaampana. Ymmärrys on kasvanut, ja on saattanut oivaltaa jotain lisää vaikka omasta elämästä, yhteiskunnasta tai toisista ihmisistä.
Järjestämme 9.3. kansallisen dialogin epävarmuudessa elämisestä. Lue lisää ja ilmoittaudu 1.3.2023 mennessä.
Syksyn 2023 dialogien oivallukset ovat kirjassa 13 keskustelua tulevaisuuden koulusta.
Kirjoittajat:
Eeva Mäkelä, joka työskentelee erityisasiantuntijana Opinkirjossa
Tiina Karhuvirta, joka työskentelee erityisasiantuntijana Opinkirjossa
Lähteet:
Alhanen, K. (2020) Kokemuspuhe tuo dialogiin ymmärrystä, luovuutta ja tasa-arvoa.
https://dialogiakatemia.fi/2020/01/07/kokemuspuhe-tuo-dialogiin-ymmarrysta-luovuutta-ja-tasa-arvoa/
Alhanen, K. (2016) Dialogi demokratiassa.