Hymy-veistosten vaiheita

Hymy-veistosten synty ajoittuu 1950-luvulle. Tuolloin vähävaraisten perheiden lasten koulunkäynnin tueksi toiminut Opintorahastoyhdistysten tuki ry ja sen asiamies Pentti K. Vilppula sai ajatuksen käyttää hymyileviä lapsen kasvoja varainkeruun välineenä. Vuonna 1953 Heikki Nieminen loi hymypojan Vilppulan idean pohjalta. Hymy-veistoksia alettiin jakaa vuonna 1954 kouluissa Opettajain lehden päätoimittajan Antti Henttosen ideoiman Hyvän toveruuden kilvan palkintona, jossa luokka kilpaili siitä, kuka on ystävällisin, rehdein ja hymyilevin.

Hymy-veistoksen saajan ensimmäiset viralliset kriteerit olivat seuraavat:

-Hän on rehti ja luotettava toveri

-Hän haluaa säilyttää terveet ja raittiit elämäntavat ajatuksissa, sanoissa ja teoissa.

Hymy-veistoksen sukupuolella ei kuitenkaan tuntunut olevan merkitystä, vaan veistoksia jaettiin sen mukaan, kumpia varastossa sattui olemaan.

Hymyn perhe laajeni vuonna 1955 tytön synnyttyä. Pentti K. Vilppula ilmoitti asiasta päätoimittajille seuraavalla viestillä: ”Arv. Hym. Yst. Päätoimittaja

Mieluisa velvollisuuteni on pyytää Teitä jälleen kummiksi. Nyt on tullut tyttö.”

Myös tyttöveistos  on taiteilija Heikki Niemisen veistämä. Hymy-veistoksen sukupuolella ei kuitenkaan tuntunut olevan merkitystä, vaan veistoksia jaettiin sen mukaan, kumpia varastossa sattui olemaan. Palkinnon saajat olivat niin onnellisia saamastaan tunnustuksesta, että veistoksen sukupuoli ei paljoa haitannut.

Hymy syntyi veistosperheeseen vuonna 2021. Sen originaali on kuvanveistäjä Jarmo Vellosen veistämä. Jo vuosia huoltajat olivat kyselleet kolmannen veistoslapsen perään, joka kiinnittäisi enemmän huomiota kilvan arvoihin. Myös lapset ja nuoret pohtivat, millaisia merkityksiä ja kokemuksia veistoksen saajalle syntyy, jos tulee palkituksi tytöllä tai pojalla, vaikka identifioituu toisin. 

Toivomme, että Hymy-äänestyksessä eniten ääniä saanut lapsi tai nuori saisi itse päättää, minkä veistoksen hän haluaa palkinnoksi koululuokkansa tai -yhteisönsä antamasta tunnustuksesta.