Tutkijan tulee noudattaa eettisiä periaatteita

Jokaisen tutkijan tulee huomioida työnsä eettiset näkökulmat. Tutkijan on kunnioitettava ihmisarvoa, itsemääräämisoikeutta, kulttuuriperintöä sekä luonnon monimuotoisuutta. Tutkimukseen osallistuville ei saa aiheutua vahinkoa tai haittaa fyysisellä, psyykkisellä eikä sosiaalisella tasolla. Tutkimuseettiset periaatteet kannattaa huomioida jo heti työn alussa ja aiheen sekä tutkimuskysymysten valinnassa.

Tutkimuslupa ja suostumus

Jos tutkimus kohdistuu ihmisiin, tarvitaan osallistujien suostumus. Jotkin organisaatiot, kuten monet koulut, vaativat erillisen tutkimusluvan hakemista. Lisäksi, jos aineisto kerätään luokassa tai vastaavassa, opettajalta on hyvä kysyä lupa aineistonkeruuseen varsinkin, jos aineistonkeruu tapahtuu oppituntien aikana. Suostumuksen kanssa tulee olla erityisen tarkka alaikäisiä tutkittaessa, ja usein suostumus tarvitaan myös alaikäisen huoltajalta. Tutkittavien ja mahdollisten huoltajien on ymmärrettävä, miksi tutkimus tehdään ja miten heidän turvallisuutensa on taattu. Lisäksi huomiota on kiinnitettävä tutkimuksessa mahdollisesti kerättävien henkilötietojen tietoturvalliseen säilyttämiseen koko tutkimuksen ajan. Tutkimukseen liittyvistä tietosuojavaatimuksista kerrotaan tarkemmin Tietosuojavaltuutetun toimiston verkkosivuilla.

Kirjallisessa tutkimusluvassa tulee olla seuraavat tiedot: 

• Kuka tutkii ja miksi (milloin tutkimustulokset julkaistaan) 
• Milloin tutkitaan 
• Mikä on tutkimuksen tarkoitus 
• Miten aineisto kerätään 
• Mihin aineistoa käytetään (vain tämä tutkimus) ja mitä sille tutkimuksen jälkeen tehdään
• Miten anonymiteetti taataan (ei kerätä nimiä/tunnisteiden poisto -> ei voida yhdistää tiettyyn henkilöön) 
• Kuka ohjaa työtä 
• Yhteystiedot lisätietoja varten 

Tehtävä: suunnittele tutkimuslupa 

Suunnittele työlle Saksalaisen ju-jutsun opettaminen kahdella tavalla (PDF) tutkimuslupa. Vaihtoehtoisesti tässä vaiheessa voi suunnitella tutkimusluvan omalle tutkimukselle. 

Ihmisiin kohdistuvan tutkimuksen tietosuojaan ja eettisyyteen voit tutustua tarkemmin Tiedelukutaidon perusteet -kurssin luvussa Tutkimusaineiston kerääminen. [ohje: tämä linkki viittaa ko. luvun otsikkoon Tutkijan on noudatettava eettisiä periaatteita]

Lait ja säännöt tutkijan apuna 

Jos tutkimuksessa hyödynnetään luonnonmateriaaleja tai eliöitä, on otettava selvää, mikä on lain mukaan sallittua. Jokamiehenoikeudet kertovat suppeasti, mitä luonnossa saa ja ei saa tehdä ilman maanomistajan lupaa. Luonnonsuojelualueilla kaikki jokamiehenoikeudet eivät päde, jolloin on tutustuttava alueen omiin sääntöihin. 

Se, että jotakin asiaa ei jokamiehenoikeuksissa mainita, ei tarkoita, että se olisi sallittua. Tällöin on hyvä tietää, mistä löytyy lisätietoja. Internet on hyvä väylä tiedonhakuun, mutta sieltäkään ei löydy aina tarvittavaa tietoa, jolloin kannattaa ottaa yhteyttä lähimpään alueelliseen ympäristökeskukseen tai ympäristöministeriöön. Alueelliset ympäristökeskukset myöntävät myös opetus- tai tutkimustarkoitukseen liittyviä poikkeuslupia asioille, jotka normaalisti ovat kiellettyjä. (Kesler 2014.) 

Tutkijat muodostavat tiedeyhteisön, jonka tavoitteena on tuottaa uutta tietoa koko yhteiskunnan hyväksi. Yhteisön tulisi toimia riippumattomasti, valvoa tutkimuksen laatua, taata rehellisyys, arvostaa tutkittavia kohteita ja kantaa vastuuta. Tiedeyhteisö toimii kuitenkin kulttuurisessa, poliittisessa ja sosiaalisessa kontekstissa, mistä johtuen eri tiedeyhteisöt saattavat toimia eri tavalla. Siitä huolimatta on olemassa sellaisia eettisestä näkökulmasta tärkeitä asioita, joita jokaisen tutkijan ja tiedeyhteisön tulisi noudattaa. Euroopan Unioni on määritellyt tutkimusetiikkaan liittyvät käytänteet, joihin kannattaa tutustua. 

Tieteen etiikan ongelmia

(Mustajoki 2016; The European Code of Conduct for Research Intregrity 2017) 

• Onko tiede hyväksyttävää? -> Millainen on tasapaino tutkimuksesta saadun hyödyn ja mahdollisten haittojen välillä? 
• Millaista on hyvä tutkimus? 
• Ketkä osallistuvat tiedeyhteisön toimintaan? -> Miten tulisi nähdä koulussa oppilaiden toimesta suoritetut tutkimukset? 
• Millaisia tutkimuskohteita voidaan valita? -> Mitä mieltä olet älykkyystutkimuksesta, ihmisalkioiden tutkimuksesta, geenitutkimuksesta tai sotilaallisesta tutkimuksesta? 
• Millaisia menetelmiä voidaan käyttää? -> Mitä mieltä olet eläinkokeista? 
• Millaisia tietoja voidaan julkaista? -> Tieteen on oltava avointa, mutta missä menee raja, jottei yksilöä vahingoiteta? 

Koulussa tehtyjen tutkimusten pääasiallinen tarkoitus on oppia tekemään tutkimusta, ei niinkään uuden tiedon tuottaminen. Myös eettisten näkökulmien pohtimista tulee harjoitella, olkoon tutkimus kuinka pieni tahansa. Eettisiä näkökulmia tarkastellaan koko tutkimuksen aikana, mutta eettinen arviointi tulee olla tehtynä jo ennen tutkimuksen aloittamista. 

Tutkimuseettisiä asioita voi pohtia seuraavista näkökulmista (Mustajoki 2016; The European Code of Conduct for Research Intregrity 2017): 

1. Tutkimuksen omistajuus 

• Määriteltäessä omistajuus määritellään myös vastuut 
• Kuka vastaa tutkimuksen suunnittelusta? 
• Kuka vastaa aineiston keruusta, säilyttämisestä ja analyysistä? 
• Kuka vastaa kirjoitetusta tekstistä? 

2. Ohjaussuhde 

• Ohjaaja auttaa määrittelemään tutkimuksen arvomaailman. 
• Ohjaajan kanssa määritellään tutkimuksen tutkimusympäristö (fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen). 
• Ohjaaja määrittelee myös oman vastuunsa tutkimuksessa: ohjaajan tulisi tukea tutkijaa omalla kokemuksellaan ja tiedoillaan rehellisesti sekä kannustaen. 
• Ohjaajalla on tutkimuksen osalta myös omia odotuksia: hän ei saa edistää omia etujaan tutkijan tai tutkimuksen kustannuksella. 
• Ohjaajan tulisi olla tutkijan tärkein tukija ja kannustaja tutkimuksen aikana. 

3. Yhteistyö muiden kanssa 

• Suuri osa tutkimuksesta tehdään nykypäivänä tutkimusryhmissä, riippuen toki tutkimusalasta. Jokaiselle tutkijalle on kuitenkin tärkeää saada edistettyä myös omaa henkilökohtaista uraansa. Miten se on mahdollista ryhmässä? 
• Ryhmässä sovitaan ajanhallinta: kuka tekee mitäkin ja missä ajassa. 
• Sovitaan tai päätetään siitä, kuka tekee tutkimusta koskevat päätökset ja miten toimitaan, jos syntyy erimielisyyksiä. 
• Sovitaan vastuut. 
• Sovitaan uusien ideoiden omistajuudesta: tämä on ehkä jokaisen tutkimusryhmän hankalin asia, koska moni hyvä idea syntyy niin sanotusti kahvipöytäkeskustelussa, eikä siitä ole yleensä mitään todistusaineistoa. Rehellisessä ja kunnioittavassa ympäristössä ideat pystytään identifioimaan sen oikealle omistajalle. 
• Monissa ryhmissä noudatetaan kirjoittamattomia sääntöjä, jotka kumpuavat tutkimuslaitoksen omista tai muista säännöistä. Toisinaan nämä säännöt ohjaavat tutkimusryhmän työtä erittäin hyvin, mutta toisinaan ne suosivat tiettyjä tutkimusryhmän jäseniä enemmän, kuin toisia (esimerkiksi aloitteleva tutkija ei ole samassa asemassa edistyneen tutkijan kanssa). 

4. Turvallisuus 

• Pitää taata tutkijan oma turvallisuus.
• Pitää taata myös tutkimuskohteen turvallisuus. Kaikissa luvanvaraisissa tutkimuksissa on käytettävä lupia. Ihmistutkimuksessa tutkimuskohteen on ymmärrettävä osallistuneensa tutkimukseen ja annettava siihen lupa. 
• Tutkimukseen kuuluu myös tutkimustulosten riskien arviointi. 

5. Menetelmät 

• Menetelmien on oltava turvallisia niin tutkijalle kuin tutkimuskohteellekin. 
• Menetelmien on oltava laadukkaita, ja ne on valittava siten, että ne soveltuvat sellaisen aineiston keruuseen, jota on tarkoituskin kerätä. 

6. Aineisto 

• Aineiston avoimuus: Aineiston keruu on lähes jokaisen tutkimuksen työläin vaihe. Koska siihen käytetään paljon resursseja, aineisto ei ehkä haluta luovuttaa koko tiedeyhteisön käytettäväksi. Aineiston julkaiseminen avoimesti kaikkien hyödyksi saattaa kuitenkin tuoda yhteiskunnalle enemmän hyötyä kuin haittaa. Tutkijan on aina pohdittava ennen julkaisemista, onko aineisto sellainen, että sen avoin julkaiseminen ei loukkaa anonymiteettiä. 
• Millaista aineistoa kerätä? Aineiston keräämisen tutkimusta varten tulee olla perusteltua. Toisaalta aineistoa tulisi kerätä riittävästi, toisaalta suoraan tutkimukseen liittymättömän aineiston keräämisestä tulisi luopua. Jos esimerkiksi aineistoa kerätään ihmisistä, henkilökohtaisten tietojen kokoamista tulee harkita vakavasti.  
• Aineiston hallinta: Aineisto viedään yleensä analysoitavaan muotoon ennen sen analyysiä. Tutkijan on harkittava vakavasti, miten ja missä aineiston eri versiot säilytetään, miten aineisto tarvittaessa koodataan ja ketkä kaikki pääsevät aineistoon tutustumaan ja sen kanssa työskentelemään. Aineiston avoimuus ei saa tuottaa harmia kenellekään. 
• Aineiston säilyttäminen: Mikäli tutkimusorganisaation tai muut säädökset eivät määrittelee asiaa, tutkijan on itsenäisesti päätettävä, missä paikassa, muodossa ja miten kauan tutkimuksessa käytettyä aineistoa säilytetään. Yleensä säilyttämiseen vaikuttaa käytössä oleva säilytystila tai aineiston arkaluonteisuus. 

7. Julkaiseminen ja arviointi 

• Tutkimustulosten julkaiseminen on osa tieteen avoimuutta. Julkaisemalla tutkija liittyy virallisesti osaksi tiedeyhteisöä. 
• Tutkimustulosten arvioiminen tiedeyhteisön toimesta on tärkeää, vaikka se voikin tuottaa eettisiä ongelmia: arvioiva henkilö voi tiedostamattaan tai tahallaan hankaloittaa arvioitavan työn pääsyä osaksi tiedeyhteisöä – arviointi ei ole koskaan täysin objektiivista. 

8. Tiedevilppi 

• Plagiointi: Minkä tahansa toisen ihmisen tuottaman aineiston (ideoiden, tekstin, kuvan, videon tms.) julkaiseminen omanaan. Plagiointia on myös omien samojen tuotosten julkaiseminen toistuvasti uniikkeina. Plagioinnin tarkistamiseksi voi käyttää erilaisia sovelluksia, kuten esimerkiksi TurnItIn tai Urkund. 
• Väärentäminen/varastaminen/sepustaminen: Syitä näille voi olla julkisuuden havittelu, rahan tai ajan puute taikka halu miellyttää esimerkiksi ohjaajaa. Mikäli tutkimus on raportoitu ylimalkaisesti tai sen toistettavuus on heikko, voi aina herätä epäilys tutkimusaineiston aitoudesta. 
• Rahoitus: Rahoituksen ongelma piilee etujen ristiriidassa, ja se voi aiheuttaa tutkimuksen puolueellisuuden. 
• Tutkimuksen LÄPINÄKYVYYS ja eri tahojen LUOTTAMUS tutkimuksen laatuun vähentävät väärinkäytösten mahdollisuutta. 

Tehtävä: Onko tutkimusasetelma eettinen?

Tapaus 1: : Energiajuominen vaikutus nukkumiseen. Kaksi nuorta tutkijaa suunnittelee koeasetelman, jossa toinen juo energiajuomia ja aiheuttaa siten nukkumattomuutta. Toinen tutkija tekee havaintoja sovitun ajanjakson aikana.  

• Mitä ongelmia eettisistä näkökulmista tässä tutkimuksessa on?  
• Miten mielestäsi tutkimusasetelmaa voisi tai tulisi muuttaa?

Tapaus 2: Musiikkiharrastuksen vaikutus älykkyyteen. Tutkitaan kahta 10 henkilön ryhmää, jossa toisessa jokainen harrastaa jonkinlaista soitinta ja toisessa taas ei. Ryhmiä pyydetään osallistumaan erilaisiin internetistä poimittuihin älykkyystesteihin. 

• Mitä ongelmia eettisistä näkökulmista tässä tutkimuksessa on? 
• Miten mielestäsi tutkimusasetelmaa voisi tai tulisi muuttaa? 

Vastausehdotus tehtävään (PDF) 

---

Lähteet:

The European Code of Conduct for Research Intregrity. Revised Edition. 2017. ALLEA – All European Academies, Berlin.  

Kesler, M. 2014. Tiedekilpailu – onnistumisia, motivaatiota ja palautetta. Vinkkejä ja ideoita kilpailutyön ohjaukseen ja kilpailuun osallistumiseen. Helsinki: Kehittämiskeskus Opinkirjo ja Tekniikan Akateemiset TEK. 

Mustajoki, H. 2016. Research Ethics Online Course. University of Helsinki.