Luova ajattelu voi tuottaa kiinnostavia tutkimusaiheita

Oman tutkimusaiheen pohtiminen kannattaa aloittaa heti alussa. Aiheen valitseminen on usein tutkimushankkeen vaikein vaihe, ja toisaalta tutkimusaiheen kypsyttely vaatii aikaa. Aihe voi löytyä esimerkiksi omien harrastusten tai ajankohtaisten kysymysten joukosta. Joskus taas parhaat ideat syntyvät yhteistyössä muiden kanssa. Seuraavien tehtävien tarkoituksena on rohkaista ryhmää luovaan ajatteluun ja ideointiin.

Tehtävä: Keksitään esineestä

(Kesler 2015)

Tehtävää varten tarvitaan laatikko tai kassi (useampia, jos ryhmät tekevät tehtävän itsenäisesti) sekä tuttuja esineitä. Esineet suljetaan laatikkoon. Opiskelijat nostavat vuorotellen laatikosta yhden esineen ja keksivät sille nopeasti uuden, tavallisesta poikkeavan käyttötarkoituksen. Esine siirretään takaisin laatikkoon tai sivuun. Jos joku toinen opiskelija saa saman esineen, käyttötarkoituksen on oltava erilainen.

Tehtävä: Kaukaiset ajatusmallit

(Lavonen & Meisalo; Kesler 2015)

Tässä tehtävässä käytetään kuvia ideoinnin apuna. Se toimii parhaiten pienryhmissä tai parityönä.

Tehtävää varten kehitettäviä kohteita joko kuvina tai sanoina sekä kuvia, jotka toimivat kaukaisina ajatusmalleina. Kuvat voivat olla valokuvia tai muita kuvia, jotka ovat mahdollisimman erilaisia kuin kehitettävät kohteet.

Jokainen ryhmä saa jonkin kehitettävän kohteen sekä kuvan, joka toimii kaukaisena ajatusmallina. Ryhmä kirjaa ylös viisi kaukaisen ajatusmallin kuvaan liittyvää ominaisuutta, ja yhdistää ne kehitettävään kohteeseen. Ryhmä valitsee näin syntyneistä yhdistelmistä yhden, ja ideoi sen perusteella yhden toimivan ratkaisun tai tuotteen. Lopuksi ryhmät esittelevät ratkaisut toisilleen.

Esimerkki:

Kehitettävä kohde: tuoli
Kuva, joka toimii ajatusmallina: valokuva punaisesta ruususta
Viisi kuvaan liittyvää ominaisuutta: punainen, piikikäs, kaunis, kallis, elävä
Ominaisuuksien yhdistäminen kohteeseen: punainen tuoli, piikikäs tuoli, kaunis tuoli, kallis tuoli, elävä tuoli
Ryhmän valitsema ratkaisu: piikikäs tuoli -> tuoli, joka toimii samalla piikkimattona

Lisää luovuuteen virittäviä tehtäviä sekä ajatuksia luovuuden merkityksestä tieteen tekemisessä löydät Tiedelukutaidon perusteet -kurssin luvusta Kun käärme puri häntäänsä: luovuus tieteessä.

Tutkimusaiheen etsintä kannattaa aloittaa omista kiinnostuksen kohteista

Omaa tutkimusaihetta voi lähteä etsimään seuraavien kysymysten avulla:

• Mitä osaan? Onko minulla jokin erityisosaamisalue?
• Mikä minua kiinnostaa? Mistä olen tosi innostunut?
• Mitä olen ihmetellyt?
• Minkä ongelman haluaisin ratkaista?
• Mitä harrastan?
• Mikä on ajankohtaista juuri nyt?

Yksinkertainen tutkimusteema tai -kysymys on usein paras. Kannattaa lähteä liikkeelle itseä kiinnostavasta aihepiiristä ja rajata sitä riittävästi. Aiheen rajaaminen jo alkuvaiheessa helpottaa tiedonhakua ja myöhemmin tutkimuskysymysten muotoilemista.

Tehtävä: Päivän uutinen

(mukaillen Kesler 2015)

Tehtävässä käytetään uutisia uusista tuotteista tai tieteen saavutuksista ja löydöksistä sanomalehdistä tai netistä. Uutiset eivät saisi olla kovin pitkiä, jotta kaikki ehtivät lukea ne lyhyessäkin ajassa. Uutiset kannattaa valita siten, että ne ovat lähellä opiskelijoiden arkea ja niistä löytyy mielekkäitä aiheita, joihin tarttua. Uutisjuttu jaetaan tarvittaessa jokaiselle. Kun kaikki ovat tutustuneet uutiseen, pohditaan, mikä oli uutisen keskeisin aihe. Kun aihe on saatu selville, pohditaan, miten sitä voisi kehittää eteenpäin ja mitä hyötyä uusista ratkaisuista voisi olla. Myös muita uutisista herääviä kysymyksiä ja mahdollisia ideoita jatkotutkimuksille voi pohtia.

Tehtävässä voi soveltaa seuraavaa kaavaa:

1. Tutustu uutiseen.
2. Valitse aihe / kehitettävä asia / ratkaistava ongelma.
3. Pohdi aihetta / ongelmaa monipuolisesti ja kehitä uusia ideoita tai jatkotutkimusideoita.
4. Suunnittele uusi tuote tai tutkimuskysymys.
5. Esitä tulos.

Tehtävä: Aivoriihi

Ideointiryhmässä voi olla 2–6 henkilöä, joista yksi toimii kirjurina. Jäsenet keksivät erilaisia ideoita siitä, mitä haluaisivat tutkia. Ideat voivat olla lennokkaita, eikä niitä arvioida vielä ideointivaiheessa. Kaikki ideat kirjoitetaan ylös isolle paperille tai taululle.

Tutkimusteemaksi sopivasta aiheesta on mahdollista tehdä tutkielma käytettävissä olevilla resursseilla

Aihetta valitessa kannattaa pohtia sen sopivuutta tutkimusteemaksi. Apuna aiheenvalinnassa ja sen arvioinnissa voi hyödyntää seuraavia kysymyksiä (mukaillen Hirsjärvi et al. 2013):

• Kiinnostaako aihe todella sinua? Jos olet epävarma, vaihda aihetta.
• Mikä aiheen merkitys sinulle on tai esim. yhteiskunnalle? Tuottaako sen tutkiminen jotain uutta?
• Opettaako aiheen tutkiminen sinulle jotakin?
• Onko tutkielma aiheesta toteutettavissa annetun ajan puitteissa?
• Onko aiheesta saatavissa tarpeeksi tietoa?
• Onko tutkielma aiheesta toteutettavissa olemassa olevilla resursseilla? (esim. kulut, tutkimukseen liittyvät henkilöt)
• Tuleeko osaamisesi esiin? Älä aliarvioi itseäsi vaan valitse sellainen aihe, että taitosi tulevat esiin.

Kun aihetta on rajattu, sitä voidaan lähestyä kartoittamalla, mitä asioita ongelmaan/ kysymykseen liittyy. Aiheen pohtiminen monipuolisten menetelmien avulla helpottaa myös tiedonhakua. Aihe muuttuu usein vielä jonkin verran, kun sitä työstetään. Lopulliseen aihevalintaan vaikuttavat muun muassa tiedonhaun tuottamat tulokset, valittu tutkimusstrategia sekä tutkimuseettiset näkökulmat. Seuraavia tehtäviä voi hyödyntää aiheen käsittelyssä.

Tehtävä: Miellekartta

Kirjoita paperille ongelma tai tutkimuskysymys ja pohdi, mitä kaikkea siihen liittyy.

• Mitä näkökulmia ongelmaan tai tutkimusteemaan liittyy?
• Mitä käsitteitä tutkimusteemaan liittyy?
• Miksi olet valinnut sen aiheeksi?

Kirjoita esille nousseet asiat tutkimusteeman,- kysymysten tai -ongelman ympärille. Kertyneiden asioiden pohtimista kannattaa jatkaa ja näin syventää aihetta ja viedä työtä eteenpäin. Miellekartan voi tehdä myös sähköisessä muodossa (esim. CmapTools).

Tehtävä: 3+1-työtapa

(mukaillen Lavonen & Meisalo; Kesler 2015)

• Kun opiskelija on valinnut oman tutkimusaiheen, kirjoitetaan se tiedoston tai paperin yläreunaan. Aihetta voi halutessa hieman avata, jotta muut saavat tarkemman kuvan siitä, mitä on suunnitelmissa tutkia tai kehittää.
• Kirjoitettu teksti annetaan seuraavalle opiskelijalle tai ryhmälle, jotka keksivät kolme asiaa, miksi aihe on tärkeä ja miksi sitä on hyvä tutkia tai kehittää. Lisäksi he keksivät idean, joka voisi auttaa tutkimuksessa tai aiheen rajaamisessa. Ideat voivat olla esimerkiksi lisäkysymyksiä tutkijalle aiheesta. Asiat kirjoitetaan tiedoston tai paperin alareunaan, minkä jälkeen ehdotukset piilotetaan. Sitten paperi, tiedosto tms. siirtyy seuraavalle opiskelijalle tai ryhmälle.
• Kehitysideoita on hyvä kerätä ainakin kolme.

Lähteet:

Hirsjärvi, S., Remes, S. & Sajavaara, P. 2013. Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi. 

Kesler, M. 2015. Ideasta ratkaisuun 2 – virikkeitä luovaan ongelmanratkaisuun opetuksessa. Helsinki: Kehittämiskeskus Opinkirjo ry. 

Lavonen, J. & Meisalo, V. Luovan ongelmanratkaisun työtavat. Helsingin yliopisto. http://www.edu.helsinki.fi/malu/kirjasto/lor/. Luettu 1.8.2017.