Tutkimussuunnitelma tukee tutkimuksen läpiviemistä

Tutkimussuunnitelma auttaa tutkijaa hahmottamaan ja aikatauluttamaan työtään. Se myös täsmentää aihetta, tutkimusongelmia tai kehitysideaa. Huolella tehty tutkimussuunnitelma helpottaa tutkimuksen tekoa ja myöhemmin raportin kirjoittamista. Jos tutkimus aiotaan tehdään ryhmässä, on hyvä miettiä myös työnjakoa.

Ensimmäinen luonnos tutkimussuunnitelmasta tehdään heti aiheen valitsemisen jälkeen. Tutkimussuunnitelmaa tehdessä syvennytään aiheeseen ja suunnitellaan, mitä aiotaan tehdä. Tutkimussuunnitelmaa on tarkoitus täydentää seuraavissa vaiheissa alustavan tiedonhaun, tutkimuskysymysten muotoilun sekä aineistonkeruumenetelmiin tutustumisen yhteydessä. Tutkimussuunnitelman pituudeksi riittää muutama sivu.

Tutkimussuunnitelma sisältää

• tutkimuksen tavoitteet ja tarkoituksen
• työn teoriataustan kuvauksen
• työn aikataulun
• tutkimuskysymykset/-ongelmat
• aineistokeruumenetelmät.

Tehtävä: Tutkimussuunnitelma

• Tutustu tutkielmaan perheiden ruokailuista (PDF). Miltä kyseisen työn tutkimussuunnitelma olisi voinut näyttää? Laadi raportin pohjalta lyhyt tutkimussuunnitelma esimerkiksi poimimalla sisällöt raportista ja kirjaamalla ne ranskalaisilla viivoilla.

Google Scholar on tieteellisen tiedon hakemiseen tarkoitettu hakukone

Kun aihe tai teema on valittu, voidaan aloittaa tiedonhaku internetistä, kirjoista tai muista tieteellisistä julkaisuista. Tiedonhaun aikana aihe todennäköisesti vielä rajautuu ja muotoutuu, kun saadaan lisää tietoa tutkittavasta aiheesta. Internetin kautta voi löytää myös hyviä kirjallisuuslähteitä. Kun löytää sopivan lähteen, kannattaa kirjoittaa heti ylös sen tiedot (nimi, kirjoittaja, vuosi, julkaisupaikka, kustantaja jne.), jotta myöhemmin saa viittaukset merkittyä oikein.

Hyvä hakukone tutkimustietoon on esimerkiksi Google Scholar.

• Kiinnitä huomiota hakusanoihin.
• Kokeille erilaisia vaihtoehtoja ja yhdistelmiä.
• Pohdi hakutuloksia kriittisesti: Onko lähde luotettava? Ovatko siinä esitetyt asiat faktatietoa? Keskustelupalstat eivät ole yleensä hyvä lähde, ellei kyseessä ole vaikkapa ihmisen suhtautuminen tiettyyn asiaan.
• Wikipediaa ei yleensä suositella lähteeksi, mutta sen kautta saattaa löytää lisää tietoa.
• Hyviä vinkkejä tiedonhakuun löydät osoitteesta Kirjastot.fi.

Internetistä löytyy myös paljon tieteellisten artikkelien ja lehtien tietokantoja. Joitain tietokantoja pystyy selaamaan yliopistojen tai kirjastojen verkossa, mutta useat ovat maksullisia tavalliselle käyttäjälle. Seuraavia tietokantoja saa hyödyntää maksutta:

• DOAJ
• Kontentti
• Tilastokeskus

Lähteiden luotettavuutta tulee tarkastella kriittisesti

Kaikki internetistä löytyvä tieto ei sovellu tutkimusten teoreettiseksi taustaksi. On tärkeää pohtia, onko kyseinen lähde sopiva juuri tähän tutkimukseen ja miten siellä olevat asiat on perusteltu.

Lähteen sopivuutta voi mitata sen alkuperällä ja julkaisupaikalla:

• Missä teksti on julkaistu? Onko tämä paikka luotettava? Julkaisujen luotettavuuden arvioinnissa voi hyödyntää esimerkiksi Julkaisufoorumin hakuportaalia.
• Joillakin aihealueilla toistuvat tietyt kirjoittajat, ja tällaisissa tapauksissa kannattaa kyseisen kirjoittajan muista teksteistä tai tutkimuksista ottaa selvää. Kuinka arvostettu kirjoittaja on?
• Suosi mahdollisimman uusia lähteitä, sillä tieto on saattanut muuttua vuosien varrella, eikä vanha tieto välttämättä pidä enää paikkaansa. Jos uudemmassa tekstissä viitataan vanhempaan tekstiin, on hyvä etsiä alkuperäinen lähde, jotta sen sisältö säilyy muuttumattomana omassa työssä.
• Kun arvioit lähteen luotettavuutta, kiinnitä huomiota myös totuudellisuuteen ja puolueettomuuteen. Kannattaa esimerkiksi katsoa kuka on rahoittanut tutkimusta ja onko toimeksiannon antaja puolueellinen. (Hirsjärvi et al. 2013.)
• Kun olet löytänyt mielestäsi sopivan lähteen, lue se läpi ja/tai lue tekstin tiivistelmä tai johdantokappale ja/tai artikkelin väliotsikot. Näin saat yleiskuvan siitä, mitä aineisto sisältää ja onko sitä järkevä hyödyntää. Usein myös aiheeseen liittyvien aiempien tutkimusten teoriaosioista löytyy hyviä lähteitä oman työn teorialle.

Lisää vinkkejä ja tehtäviä tieteellisen tiedon hakemiseen sekä lähteiden arviointiin löydät Tiedelukutaidon perusteet -kurssin luvusta Tiedonhaku.

Tieteellisten tekstien lukijaksi opitaan

Työn teoriatausta muodostetaan tutustumalla aiempaan tutkimukseen aiheesta. Tieteellisten artikkelien lukeminen voi tuntua aluksi haastavalta. Lukeminen kuitenkin helpottuu sitä mukaa, kun siihen tottuu ja aiheeseen pääsee sisälle. Artikkelien lukemista ja tiedon löytämistä pidemmistäkin tutkimusraporteista auttaa niiden rakenteen tunteminen. Lukemista voi myös harjoitella ryhmässä – ehkä joku toinen on ymmärtänyt sen kohdan, joka itselle tuntui haastavalta.

Miten tieteellisiä tekstejä luetaan ja miten niiden lukemista voi harjoitella? Tutustu Tiedelukutaidon perusteet -kurssin lukuun Tieteelliset tekstit.

Valittu aihe kiteytetään tutkimuskysymyksiksi

Valittu aihe tarkentuu sitä mukaa, kun tiedonhaku ja teoriataustaan tutustuminen etenee. Aiempaan tutkimukseen tutustumisen lisäksi valitaan lähestymistapa ja tutkimusstrategia: Onko kyseessä laadullinen vai määrällinen tutkimus? Tehdäänkö survey-tutkimus, kokeellinen tutkimus vai tapaustutkimus, vai valitaanko jokin muu strategia?

Näiden valintojen jälkeen aihe rajataan tarkemmin tutkimusongelmaksi, joka yleensä esitetään tutkimuskysymyksen tai -kysymysten muodossa. Tutkimuskysymykset kiteyttävät sen, mitä aiheesta tarkalleen ottaen halutaan tutkia ja tietää.

Määrällisissä tutkimuksissa ongelman asettelun ja teoriataustaan tutustumisen jälkeen asetetaan usein hypoteesi tai hypoteeseja. Laadullisissa tutkimuksissa taas puhutaan yleensä ennemmin oletuksista. Hypoteesit ovat perusteltuja arvauksia tai väittämiä tutkimuksen tuloksista tai siitä, miten ilmiö selitetään. Niiden tulee perustua joko teoriaan tai aiempiin tutkimuksiin, ja perustelujen on tultava esiin raportissa. Hypoteesin asettelussa kannattaa kuitenkin käyttää mielikuvitusta ja mahdollisesti keskustella hypoteeseista muiden ihmisten ja ohjaajan kanssa (Hirsjärvi et al. 2013). Kaikille tutkimuksille ei ole tarpeellista asettaa hypoteesia.

Hypoteesin asettamisen (ja aineiston keräämisen) jälkeen sitä testataan. Tulokset joko tukevat tai eivät tue hypoteesia. On hyvä pitää mielessä, että tutkimus ei välttämättä ole epäonnistunut silloin, kun tulokset eivät tue hypoteesia. Tällöin kuitenkin tuloksia ja mahdollisia virhelähteitä tulee pohtia erityisen hyvin. Millaisia uusia kysymyksiä tulokset herättävät? Joissain tapauksissa seurauksena voi olla uusia teorioita tai keksintöjä. Hypoteesien testaamisesta kerrotaan lisää osiossa Aineiston analysointi ja tulosten visualisointi.

Tehtävä: Hypoteesi

Mikä on tutkimuksen Vanhemmat alaikäisten alkoholin välittäjinä (PDF) hypoteesi? Miten se perustellaan?

Millainen on hyvä tutkimuskysymys ja millaisia hypoteeseja voi testata? Lue lisää Tiedelukutaidon perusteet -kurssin luvusta Tutkimuskysymyksen valinta.

Tutkimuspäiväkirja auttaa johtopäätösten tekemisessä ja raportoinnissa 

Tutkimuspäiväkirja on tutkijan tärkeä apuväline. Tärkeintä päiväkirjassa on dokumentoida prosessin eteneminen ja tärkeimmät tapahtumat. Se saa olla hyvinkin vapaamuotoinen. Toteutustapa voi olla vaikkapa vihko, sähköinen tiedosto, videoklippejä tai puheen äänittäminen. (Kesler 2014.)

Tutkimuspäiväkirjan voi aloittaa seuraavilla kysymyksillä (Kesler 2014):

• Miksi tutkimukseni on tärkeä?
• Millaisen ongelman voin ratkaista?
• Mitä haluan oppia tutkimusta tehdessäni?

Tutkimuspäiväkirja on tutkijaa itseään varten. Siitä saattaa olla paljonkin hyötyä varsinaista raporttia laatiessa, sillä päiväkirjan avulla on helppo palata taaksepäin esimerkiksi aineistonkeruuhetkeen tai kokeellisten osuuksien tuloksiin. Päiväkirjan avulla voi palata myös siihen, miten on päätynyt mihinkin ratkaisuun. Päiväkirjaan kannattaa lisäksi merkitä millaisia asioita on kyseisenä päivänä oppinut. Jos työ tehdään ryhmässä, kannattaa päiväkirjaan kirjata, miten tehtävät ovat jakautuneet.

Kysymyksiä havainnointiin:

• Mitä tapahtuu?
• Miksi tapahtuu?
• Mikä muuttuu?
• Mikä pysyy samana?
• Mitä kysymyksiä tämä herätti?
• Mistä vielä pitää ottaa selvää?

Kirjaa kaikki ajatuksesi ja löydöt. Kirjaa myös keskusteluita muiden kanssa, sillä niistä saattaa olla myöhemmin apua. Tutkimuspäiväkirjaa on tärkeää pitää säännöllisesti, jotta kaikki asiat tulevat muistiin ja kynnys kirjata asioita on mahdollisimman matala.

Pohdi päiväkirjassasi myös mahdollisia virheiden lähteitä!

---

Lähteet:

Hirsjärvi, S., Remes, S. & Sajavaara, P. 2013. Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi. 

Kesler, M. 2014. Tiedekilpailu – onnistumisia, motivaatiota ja palautetta. Vinkkejä ja ideoita kilpailutyön ohjaukseen ja kilpailuun osallistumiseen. Helsinki: Kehittämiskeskus Opinkirjo ja Tekniikan Akateemiset TEK.