Raportti mahdollistaa tutkimuksen toistamisen

Tutkimusraportin kirjoittamiseen löytyy monenlaisia ohjeita. Sen tulee kuitenkin olla juuri oman projektin näköinen. Oleellista raportoinnissa on, että kenen tahansa aiheesta kiinnostuneen pitäisi raportin perusteella pystyä toistamaan tehdyt kokeet, mittaukset ja muut järjestelyt. Raporttia kannattaa luonnostella jo työn suunnittelu- ja toteutusvaiheessa. Muistiinpanot tai tutkimuspäiväkirja helpottavat raportin kirjoittamista. 

Johtopäätökset ovat raportin tärkein osio lukijan kannalta, joten sen kirjoittamiseen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Johtopäätöksissä saadut tulokset ja teoriatausta ”keskustelevat” keskenään: mitä eroja ja yhtäläisyyksiä niissä on? Mitä tuloksista voidaan päätellä? Tässä osiossa pohditaan myös sitä, mitä saadut tulokset merkitsevät ja mitä uusia kysymyksiä ne herättävät. Johtopäätöksissä pohditaan myös virheitä ja niiden lähteitä sekä esitetään ideoita jatkotutkimuksille tai -kehitykselle.

Keksinnön ja suunnittelutyön raportti eroaa hieman tieteellisen tutkimuksen raportoinnista. Tieteellisen tutkimuksen raportoinnissa kannattaa hyödyntää tieteellisen artikkelin rakennetta. Alla olevassa kuvassa on esitetty yksi vaihtoehto raportin rakenteeksi keksintö/suunnittelu- ja tutkimustyölle. Voit myös ladata raportointiohjeet PDF-tiedostona.

Tehtävä: raporttiin tutustuminen 

Tutustu tutkielman Kuinka usein perheissä ruokaillaan yhdessä ja syyt siihen, miksi yhdessä ei ruokailla raportin (PDF) rakenteeseen ja sisältöön. Pohdi seuraavia kysymyksiä: 

• Millainen raportin rakenne on? Mitä osia siitä löytyy? 
• Pystyisitkö toistamaan tutkimuksen samanlaisena? Käyvätkö kaikki tutkimuksen vaiheet ilmi raportissa? Jääkö jotain epäselväksi?
• Puuttuuko raportista mielestäsi jotain? 
• Onko raportissa jotain turhaa, jonka itse jättäisit pois? Miksi? 

Voit tutustua myös Tiedelukutaidon perusteet -kurssin lukuun Raportin rakenne ja erityisesti sen tehtävään Tehtävä 4: Tutkimusaineiston ja -menetelmien kuvaileminen.

Tekstistä tulee näkyä, mistä tieto on peräisin

On oleellista, että raportista käy ilmi, mistä mikäkin tieto tai näkemys on peräisin. Onko kysymys kirjoittajan omasta näkemyksestä tai tutkimustyön tuloksesta vai perustuuko tieto jonkun muun tekemään tutkimukseen?

Lainaaminen 

Tekstiä voi lainata epäsuorasti referoimalla tai suorasti sitaateilla. Suositeltavaa on lainata alkuperäistä tekstiä omin sanoin poimimalla siitä työn kannalta olennaiset asiat. Joissain tapauksissa on paikallaan siteerata suoraan alkuperäistä tekstiä, esimerkiksi kun halutaan säilyttää kirjoittajan ”ääni”, kun sanavalinta on omaperäinen tai kirjoittaja on arvovaltainen (Hirsjärvi et al. 2013). Tärkeintä kuitenkin on pitää alkuperäisen lähteen viesti samana lainaustavasta huolimatta. Suorassa lainauksessa tekstin tulee olla lainattu alkuperäisessä muodossa (isot ja pienet kirjaimet, välimerkit jne.), ja se merkitään lainausmerkkien sisään. 

Miten toisten tekemää aineistoa saa käyttää ja mikä taas on plagiointia? Lue lisää ja tee harjoitustehtävät Tiedelukutaidon perusteet -kurssin luvusta Lähteiden käyttö ja tekijänoikeudet.

Viittausmerkinnät 

Raportissa käytetyt lähteet tulee merkitä varsinaiseen tekstiin siihen kohtaan, joka on muualta lainattu (viittausmerkintä), sekä tekstin loppuun lähdeluetteloon. Raporttiin merkitään vain ne lähteet, joita siinä on oikeasti käytetty eikä siihen tule lisätä muita lähteitä. Viittausmerkintään tulee kirjoittajan sukunimi ja sen jälkeen vuosiluku, esimerkiksi (Kesler 2014). Tieteellisissä raporteissa on hyvä näiden lisäksi olla myös sivunumero, johon viitataan. Olemassa on erilaisia viittaustekniikoita, joten on tärkeää, että työssä käytetään vain yhtä tapaa. 

Muutamia huomioita viittausmerkinnöistä: 

• Jos lähteellä ei ole kirjoittajaa tai toimittajaa, sulkuihin merkitään teoksen nimi ja vuosiluku, esimerkiksi (The European Code of Conduct for Research Inregrity 2017) 
• Jos kirjoittajia on yksi, sulkuihin kirjoitetaan nimi ja vuosiluku. Nimi voidaan mainita myös tekstin joukossa, jolloin sulkuihin tulee nimen jälkeen vuosiluku. Esimerkiksi (Kesler 2014) tai Kesler (2014) sanoo… 
• Kun kirjoittajia on kaksi, sukunimien väliin tulee &-merkki. Jos kirjoittajia on useampia, merkitään vain ensimmäinen sukunimi ja sen jälkeen et al. Kuitenkin lähdeluetteloon merkitään aina kaikki kirjoittajat. Esimerkiksi (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006) tai (Hirsjärvi et al. 2013) 
• Viite merkitään virkkeessä siihen kohtaan, jota se koskee eli viittaus voi olla myös keskellä virkettä. Jos viittaus koskee koko virkettä, viite merkitään lauseen loppuun ennen pistettä. 
• Jos lainaus liittyy useampaan virkkeeseen kappaleessa, viitemerkintä tulee kappaleen loppuun viimeisen pisteen jälkeen. Tällöin piste tulee myös viitteen jälkeen sulkujen sisään, esim. (Kesler 2014.) 
• Jos samaan kappaleeseen tai virkkeeseen liittyy useampi eri lähde, sulkuihin kirjoitetaan kaikki lähteet ja ensimmäiseksi merkitään vanhin. Lähteet erotellaan puolipistein. 

Lähdeluettelo 

Lähteet merkitään kokonaisuudessaan työn loppuun. Ne järjestetään aakkosjärjestykseen, jotta lukija löytää etsimänsä mahdollisimman helposti. Lähdeluettelossa eritellään eri aineistot, esimerkiksi kirjallisuus, haastattelut ja arkistolähteet. Huolellisesti tehty lähdeluettelo lisää työn luotettavuutta. Lähteet merkitään seuraavasti: 

• Kirja: Sukunimi, etunimen ensimmäinen kirjain. Julkaisuvuosi. Kirjan nimi. Julkaisukaupunki: Kustantamo. Esim. Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2013. Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi. 

• Artikkeli kirjassa: Sukunimi, etunimen ensimmäinen kirjain. Julkaisuvuosi. Artikkelin nimi. Kirjan toimittajan sukunimi, etunimen ensimmäinen kirjain (toim.). Kirjan nimi. Julkaisukaupunki: Kustantamo, artikkelin sivunumerot. 
• Artikkeli aikakausijulkaisussa: Sukunimi, etunimen ensimmäinen kirjain. Julkaisuvuosi. Artikkelin nimi. Julkaisun nimi ja numero (vuosikerta ja numero), artikkelin sivunumerot. 
• Internet: Sukunimi, etunimen ensimmäinen kirjain. Julkaisuvuosi. Artikkelin/muun lähteen nimi/otsikko. Internet-sivun nimi, selainosoite. Luettu ja lukemisen päivämäärä. Huom! Jos kyseessä on esimerkiksi PDF-muodossa muodossa oleva artikkeli, joka on julkaistu myös painettuna, viittaus tapahtuu samoin kuin kirjallisessa julkaisussa. 
• Asiantuntijan haastattelu: Sukunimi, etunimen ensimmäinen kirjain. Vuosi. Haastattelun aihe. Missä haastattelu tapahtui ja millä aikavälillä/milloin. Haastattelu on esimerkiksi myös sähköpostitse tapahtunut haastattelu.