Demokraattinen koulu mahdollistaa demokraattisen yhteiskunnan
Millainen olisi suomalainen yhteiskunta ilman demokratiaa? Millainen koulujärjestelmä meillä silloin olisi? Millaista olisi työskennellä opettajana, kun kansalaiset eivät luota vaalitulokseen ja vaaleilla valittuihin päättäjiin? Tällainen tilanne tuntuu onneksi hyvin kaukaiselta. Myös Suomessa on kuitenkin viime aikoina oltu huolissaan demokraattisen ja turvallisen yhteiskunnan säilymisestä.
Katseet kääntyvät usein kasvatukseen ja opetukseen, kun yhteiskunnassamme nousee esille erilaisia haasteita, kuten vaikkapa yhteiskunnallisen osallistumisen rapautuminen. Vaikka koulua ei lähtökohtaisesti mielletä demokratian tyyssijaksi, on sillä kuitenkin tärkeä rooli demokraattisen yhteiskunnan säilyttäjänä ja kehittäjänä. Koulun rooli demokratian ja yhteiskunnallisen aktiivisuuden kasvualustana korostuu niiden oppilaiden kohdalla, joiden sosioekonominen tausta on keskivertoa matalampi ja joiden koti on poliittisesti passiivinen.
Kouludemokratia vaatii kehittämistä
Parhaimmillaan koulu voi toimia demokraattisen yhteiskunnan kulmakivenä tarjoamalla merkityksellisiä vaikuttamiskokemuksia isolle joukolle lapsia ja nuoria. Vaikuttamiskokemukset lisäävät halua ja kykyä vaikuttaa myöhemminkin. Perehdyin aiheeseen keväällä tarkastetussa väitöskirjassani, joka käsitteli kouludemokratian toteuttamista peruskoulussa. Keskityin tutkimuksessani erityisesti oppilaiden vaikutusmahdollisuuksiin. Tutkimustulokset voi tiivistää kolmeen huomioon:
Oppilaskuntatoiminnan ongelmia ovat tapahtumapainotteisuus, opettajajohtoisuus ja oppilaiden vähäiset vaikutusmahdollisuudet. Hallitustyöhön osallistuu luokalta vain muutama oppilas.
Oppilaskuntatoimintaa tarvitaan, mutta se ei sellaisenaan riitä. Oppilaskuntatoiminnan fokusta tulisi siirtää oppilaskunnan hallituksesta luokkiin, jotta kaikki oppilaat pääsevät mukaan. Oppilaat voivat saada ongelmallisen mallin vaikuttamisesta, jos toiminnan fokus on oppilaskunnan hallituksessa. Pahimmillaan voi käydä niin, että oppilaat oppivat jo alakoulussa, että vaikuttaminen ei ole heidän juttunsa, vaan se kuuluu vain pienelle aktiivisten oppilaiden joukolle.
Tulevaisuusverstasmenetelmä mahdollistaa kaikkien oppilaiden osallistumisen ja oppilaslähtöisen vaikuttamisen.
Tulevaisuusverstas on tulevaisuudentutkimukseen perustuva ongelmanratkaisumenetelmä. Tutkimukseni osoittaa, että tulevaisuusverstasmenetelmä voi mahdollistaa oppilaiden vaikutusmahdollisuuksien toteutumisen huomattavasti oppilaslähtöisemmin ja strukturoidummin kuin pelkkä perinteinen oppilaskuntatoiminta.
Avoimeen luokkahuonekeskusteluun kannattaa panostaa, jos halutaan saada oppilaat kiinnostumaan koulussa ja yhteiskunnassa tapahtuvasta vaikuttamisesta.
Tutkimustulosten perusteella avoin luokkahuonekeskustelu oli yhteydessä kahdeksasluokkalaisten oppilaiden halukkuuteen keskustella poliittisista ja yhteiskunnallisista asioista vanhempiensa ja ystäviensä kanssa sekä osallistua nyt ja tulevaisuudessa koulussa tapahtuvaan vaikuttamistoimintaan. Avoimen luokkahuonekeskustelun tukeminen näyttää siis tukevan oppilaiden yhteiskunnallisen aktiivisuuden kehittymistä.
Mikä tukee kouludemokratian toteuttamista?
Erilaisia menetelmiä ja malleja kouludemokratian toteuttamiseksi on olemassa. Lainsäädäntö, YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja opetussuunnitelman perusteet antavat vahvan kannustimen ja velvoitteen huomioida oppilaiden vaikutusmahdollisuudet. Kouludemokratiaa tukevan toimintakulttuurin rakentaminen ei kuitenkaan tapahdu itsestään. Tutkimustulosteni perusteella tarvitaan pysyviä ja velvoittavia rakenteita sekä aikaa vaikutusmahdollisuuksiin tottumiseen. Totutteluaikaa tarvitsevat sekä oppilaat että opettajat.
Väitöskirjani koontiosassa esittelen kehittelemäni mallin kouludemokratian toteuttamiseksi suomalaisessa peruskoulussa. Mallissa kuvaan kouludemokratian toteuttamista oppilas-, luokka- ja koulutasolla. Malli rakentuu esimerkiksi tulevaisuusverstaan (materiaalissa liite 9), avoimen luokkahuonekeskustelun ja luokkavaltuuston ympärille.
Oppilaiden vaikutusmahdollisuuksien kehittäminen on helpompaa, jos rehtori ja opettajat kokevat oppilaiden kykenevän ottamaan vastuuta omasta opiskelustaan ja kouluyhteisöstään
Erityisen tärkeä merkitys on opettajien, ja erityisesti rehtorin, asenteilla kouludemokratiaa kohtaan. Oppilaiden vaikutusmahdollisuuksien kehittäminen on helpompaa, jos rehtori ja opettajat kokevat oppilaiden kykenevän ottamaan vastuuta omasta opiskelustaan ja kouluyhteisöstään, ja vaikutusmahdollisuudet nähdään oppilaiden oikeutena eikä opettajien antamana armolahjana.
Tiedän kokemuksestani, että kouluarki on hektistä ja opettajan täytyy priorisoida ajankäyttöä ja voimavaroja jatkuvasti. Kouludemokratia voi kuitenkin parhaimmillaan tuoda helpotusta opettajan arkeen. Haastattelemani opettajat kokivat esimerkiksi välituntisääntöjen noudattamisen, koulun juhlien järjestämisen ja luokan ilmapiirin parantamisen sujuvan erittäin hyvin, kun niihin liittyvää vastuuta on jaettu oppilaille. Demokratiaa tukevasta toimintakulttuurista hyötyvät niin oppilaat kuin opettajatkin.
Kouludemokratian fokus luokkahuoneeseen
On hienoa, jos koulu saa kehitettyä koko koulun tason toimintamalleja oppilaiden vaikutusmahdollisuuksia lisäävään suuntaan. On kuitenkin huomattava, että opettaja pystyy tarjoamaan oppilaille vaikutusmahdollisuuksia myös omassa luokassa tai omilla oppitunneillaan. Kokemuksia ja mahdollisuuksia kertyy näin jokaisella oppilaalle kouluvuodenkin aikana jo paljon. Mitä pienempi oppilas, sitä pienemmät asiat ovat oppilaille isoja asioita. Alkuun pääsee kysymällä oppilailta ”mikä koulussa mättää”.
Jos oppilaat tuntevat kuuluvansa osaksi kouluyhteisöään ja heillä on mahdollisuus vaikuttaa, on todennäköistä, että he viihtyvät koulussa paremmin. Koulussa viihtyminen edesauttaa oppimista. Eri tutkimukset osoittavat, että lapsena ja nuorena saadut positiiviset kokemukset demokratiasta kantavat aikuisuuteen saakka. Tämä on tärkeä asia yhteiskuntamme demokraattisuuden ja pysyvyyden kannalta. Koulut voivat toimia ilman demokratiaa, mutta demokratia ei toimi ilman kouluja.
Teksti: Mikko Tujula, kasvatustieteen tohtori, luokanopettaja ja historian ja yhteiskuntaopin aineenopettaja. Hän työskentelee demokratiakasvatuksen asiantuntijana eduskunnan kansliassa.
Kuva: Tero Hanski / Eduskunta
Lue lisää
Tujula, M. (2017). ”Tehän voitte nyt tehdä nää joulujuhla-askartelut” – Vaikuttamisen vaikeus alakoulussa. Kasvatus & Aika, 11(4), 70–87. https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/68765
Tujula, M., Rautopuro, J., Löfström, J. ja & Niilo-Rämä, M. (2021). Koulun yhteisöllinen ilmapiiri
ja oppilaiden yhteiskunnallisen vaikuttamisen orientaatio: yhteyksiä etsimässä. Nuorisotutkimus 39(3), 36–57. https://journal.fi/nuorisotutkimus/issue/view/8458
Tujula, M. (2022). Tulevaisuusverstaan mahdollisuudet kouludemokratian toteuttamisen välineenä alakoulussa. Ainedidaktiikka, 6(2), 3–23. https://doi.org/10.23988/ad.107581
Tujula, M. (2023). Aktiiviseksi koulussa ja yhteiskunnassa – Kouludemokratian toteuttaminen peruskoulussa. Helsingin yliopisto. Kasvatustieteellisiä tutkimuksia, numero 165. http://hdl.handle.net/10138/357034
Lisätietoa luokkavaltuustosta Opinkirjon sivuilla