Suomalainen koulu takaisin maailman huipulle
Koulun kehittäjillä on vastassaan pirullinen haaste. Ellei koulu ota tästä pandemiasta opikseen, se saattaa tulevaisuudessa tuottaa toisen luokan robotteja sen sijaan, että se kasvattaisi ensiluokkaisia ihmisiä.
Tällaista kuvaa koulun tulevaisuudesta on esittänyt ainakin OECD, jonka vaikutusta tulevaisuuden koulutuspolitiisiin ratkaisuihin Suomessa ja muualla on vaikea aliarvioida.
OECD näkee monien asiantuntijoiden tavoin, että pandemia on kirkastanut kaikkialla nykyisen koulun perusongelmat: Yksi opetussuunnitelma, vahvasti oppiainejakoinen opetus, ja opiskelun etääntyminen opiskelijoiden odotuksista. Siksi henkilökohtaiset opiskelusuunnitelmat, laaja-alaiset opetussuunnitelmat, ja oppilaiden osallistuminen koulun toiminnan suunnitteluun ovat koulunkehittämisen keskeisiä periaatteita.
Suomi on edelleen koulutuksen mallimaa. Ainakin monen ulkopuolisen silmin katsottuna. Maailmanmaine nojaa kuitenkin enemmän peruskoulun menneisiin saavutuksiin kuin uuteen uljaaseen visioon tulevaisuuden koulusta.
Suomalaisen koulutuksen vahvuudet muihin maihin verrattuna ovat olleet tasa-arvoiset oppimistulokset ja järjestelmän kustannustehokkuus. Viime vuosiin saakka peruskouluissa on opiskellut suhteellisen paljon hyvin menestyviä ja kohtalaisen vähän heikosti suoriutuvia oppilaita. Suomen erikoisuuksia ovat kaikille yhteinen peruskoulu, maksuton kouluruokailu, ja vuosiluokkiin sitomaton toisen asteen opiskelu. Nämä ovat vuosikymmeniä vanhoja suomalaisia koulutusinnovaatioita, jotka koulutuksen menestystekijöitä etsittäessä usein unohdetaan.
Koulutuksen tulevaisuuden hahmottaminen ei ole ollut suomalaisille helppoa. Kansainvälisten parrasvalojen loisteessa aika on vierähtänyt menneisyyden selittämiseen tulevaisuuden pohtimisen sijaan. Kansainvälisten koulutustilastojen valossa olemme olleet jo vuosikymmenen matkalla kohti kansainvälistä keskikastia. Koulutuksen pikainen ja perusteellinen uudistaminen on siis Suomelle yhtä välttämätöntä kuin kaikille muillekin.
Lähtökohdat aidosti toisenlaisen tulevaisuuden koulun luomiselle ovat Suomessa kuitenkin muita maita suotuisammat. Korkeasti koulutetut opettajat, pedagogisesti kouluja johtavat rehtorit, ja hyvin toimiva koulutusjärjestelmä ovat vahvuuksia, joiden varaan uskaltaa rakentaa isojakin uudistuksia.
Mutta kukaan ei tarkkaan tiedä miltä huominen näyttää. Siksi tulevaisuuden koulua on vaikea kuvailla yksityiskohtaisesti. Onneksi innovatiivisia tulevaisuuden kouluja on olemassa eri puolilla maailmaa: Hollannissa, Australiassa, Brasiliassa, ja Suomessakin. Näistä kouluista löytyvät ne elementit, joiden perustalle koulunuudistaminen voidaan luontevasti rakentaa.
Tässä kolme ensiaskelta.
Ensimmäiseksi tulisi omaksua ajattelutapa, että oppilaat ja opettajat pystyisivät koulussa aikaansaamaan paljon enemmän, kuin mitä heiltä useimmiten odotetaan. Suomen koulun yksi vahvuuksista on opettajien oma-aloitteellisuuden ja osaamisen hyödyntäminen. Samaan aikaan moni oppilas kokee, että koulussa oppii pikemminkin mitä hän ei osaa kuin sen, että pääsisi näyttämään missä hän on taitava. Tulevaisuuden koulun keskeinen tehtävä on saada oppilaiden ja opettajien piilevä osaaminen ja intohimo parhaalla mahdollisella tavalla koko kouluyhteisön hyödyksi.
Toiseksi, oppiminen on yksilöllistä ja siksi tulevaisuuden koulussa jokainen tarvitsee oman henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman. Suomen koulu on tässä asiassa edelläkävijä. Täällä omaa oppimista opitaan suunnittelemaan jo varhaiskasvatuksessa. Yksilöllinen opiskelu ei tarkoita sitä, että oppiminen ei olisi yhteistoiminnallista. Tulevaisuuden koulussa jokaisen oppilaan onnistuminen varmistuu tiimioppimisen keinoin.
Kolmanneksi, terveys ja hyvinvointi tulisi nähdä tulevaisuuden koulun tärkeinä opittavina taitoina, ei pelkästään tietoina ja informaationa hyvistä elintavoista. Erityisen tärkeä on digitaalinen hyvinvointi, toisin sanoen taito elää ja toimia digitaalisen teknologian ja median kanssa vastuullisesti ja turvallisesti.
Suomi ei voi palata koulutusmaailman huipulle nykyisillä mittareilla mitattuna. Meillä on kuitenkin oiva mahdollisuus olla edelleen esikuvana muille, jos uskallamme rohkeasti muuttaa kurssia kohti uudenlaista koulua.
Tällainen koulu tukee jokaista oppilasta parantamaan maailmaa oman oppimisensa avulla. Mitä pidät koulustasi? Tulevaisuuden koulussa vastaus kuuluu: ”Rakastan koulua.”
Kirjoittaja
Pasi Sahlberg, professori, Southern Cross University
Liity mukaan keskusteluun
Tämä kirjoitus toimii keskustelunavauksena Opinkirjon tulevaisuuden kouluun liittyvän dialogisarjan kolmanteen dialogiin, jonka aiheena ovat tulevaisuuden koulun tehtävät. Millaiset tiedot ja taidot eivät vanhene? Mitkä ovat koulun tehtävät tulevaisuudessa? Mitä taitoja tarvitaan ja miten koulun tulisi järjestyä, jotta oppijat saisivat valmiuksia maailman muuttamiseen?