Nuoretjaosallisuus.fi – tukea kunnille nuorten osallisuuden vahvistamiseksi
Laita silmät hetkeksi kiinni ja palauta mieleesi tilanne, jossa sinua kuunneltu ja olet päässyt vaikuttamaan. Tilanne, jossa olet kokenut, että mielipiteitäsi on arvostettu ja sinulla on nähty olevan asiantuntijuutta. Aika hyvä ja innostuva tunne, vai mitä?
Matka tyhjästä paperista valmiiksi
Osallisuus on yksi hyvinvoinnin osatekijä. Osallisuuden vastakohtina Tomi Kiilakoski luettelee välipitämättömyyden, osattomuuden, syrjäytymisen ja vieraantumisen (Kiilakoski, 2007). Aikuisten tavoin jokaisella nuorella on oikeus tuntea itsensä osalliseksi ja olla yhteisön arvostettu jäsen. Jo kansainvälinen ja kansallinen lainsäädäntö velvoittaa kuuntelemaan lapsia ja nuoria ja ottamaan heidät mukaan päätöksentekoon (mm. YK:n lapsen oikeuksien sopimus 12. artikla, perustuslaki 6.3 §, kuntalaki 26 § ja nuorisolaki 24 §).
Nuoretjaosallisuus.fi -verkkosivusto on tukemassa kuntien viranhaltijoiden ja työntekijöiden työtä nuorten osallisuuden vahvistamiseksi kuntatasolla. Sivustolta löytyvät nuorten osallisuuden laatukriteerit ja niihin liittyvä arviointityökalu. Lisäksi nuoretjaosallisuus.fi -palvelussa on mahdollista vertailla, miten eri kunnissa ja toimialoilla itsearviointiin on vastattu ja tutustua materiaalivinkkeihin.
Nuorten osallisuuden laatukriteereiden taustalla on teoreettinen näkemys osallisuudesta, jossa osallisuudessa on kyse sekä yksilön kokemuksesta kuulumisesta yhteisöön että yksilön mahdollisuudesta vaikuttaa yhteisön päätöksentekoon.
Laatukriteerit ja arviointityökalu ovat syntyneet yhteistyössä ja ne ovat askel kerrallaan hioutuneet muotoonsa. Työ alkoi olemassa olevaan tutkimuskatsauksen laatimisella ja keskusteluilla eri tahojen ja ammattilaisten kanssa. Loppuvuodesta 2018 testasimme sähköisellä kyselyllä laatuväittämiä.
Kysely oli avoin kaikille, mutta kohderyhmänä olivat ensisijaisesti kuntien työntekijät ja viranhaltijat, muut kuntien edustajat sekä järjestöjen työntekijät. Laatuväittämät oli kerätty Tampereen reaalilyseon lukiolaisten työpajassa, Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton nuorisovaltuustonuorten aktiivipäivillä ja aikuisille suunnatussa työpajassa, jonka osallistujat olivat Osallisuuden vahvistajat -verkoston jäseniä.
Saimme kyselyyn 49 vastausta ja vastaajista 32 oli kuntien viranhaltijoita ja työntekijöitä, muita vastaajia (esim. järjestöjen edustajia) oli 15 ja nuoria 2. Vastausten pohjalta 80 väittämää tiivistyi 50 väittämään.
Laatukriteerien työstämistä jatkettiin kyselyn jälkeen haastatteluilla. Kävin tapaamassa Espoon, Helsingin, Porin, Tuusulan, Vantaan ja Kuntaliiton osallisuuden asiantuntijoita ja kuulemassa heidän ajatuksistaan nuorten osallisuudesta kunnissa. Myös aiemmin Keuruulla, Virroilla ja Vihdissä pidetyt prosessikoulutukset antoivat kehittämistyöhön oivalluksia.
Nuorilta saimme lisää hyviä näkemyksiä ja tiivistyksiä laadukkaasta osallisuudesta, kun aihetta pohtivat omissa työpajoissa sekä nuorten aikuisten vaikuttajaryhmä Navi että huipputapaamiseen osallistuneet nuorisovaltuutetut ympäri Suomea.
Kokosimme lisäksi kehittäjäryhmän julkisen hallinnon ja järjestöjen edustajista työstämään kriteereitä ja arviointityökalua. Kehittäjäryhmä kokoontui työpajaan kaksi kertaa viime kevään aikana ja loppuvaiheessa pyysimme vielä lisää kommentteja eri tahoilta.
Näin kirjoitettuna laatukriteerien ja arviointityökalun synty voi kuulosta hyvin suoraviivaiselta, mutta se on sisältänyt monia päällekkäisiä toimia, kristallinkirkkaita oivalluksia ja pään hakkaamista seinään, kuten kaikki kehittämistyö. Välillä on otettu spurtteja ja välillä tultu kolmen eteenpäin kuljetun askeleen jälkeen yksi taaksepäin.
Yhteistyö kantoi kuitenkin hedelmää ja sinnikkään tiivistämisen ja hiomisen jälkeen mukaan valittuja laatukriteereitä on 12 ja ne on jaettu neljään kokonaisuuteen. Itsearviointi puolestaan sisältää 65 väittämää, joissa arvioidaan nuorten osallisuutta niin oman työn kuin koko kunnan näkökulmasta.
Tässä vaiheessa on hyvä vielä kerran kiittää kaikkia mukana olleita. Ilman kaikkia saatuja kommentteja, parannusehdotuksia, huomioita ja kannustusta laatukriteerit ja arviointityökalu olisivat edelleen suunnitelmapaperina työpöydällä.
Askelia kohti nuorten osallisuuden toteutumista
Laatukriteerit on tarkoitettu kuntien viranhaltijoiden ja työntekijöiden käyttöön ja niiden tavoitteena on herättää pohtimaan, miten viranhaltijat ja työntekijät voivat omassa jokapäiväisessä työssään huomioida nuorten osallisuuden. Samalle ne antavat pohjaa yhteiselle keskustelulle ja kannustavat nuorten osallisuuden kehittämiseen koko kunnassa.
Laatukriteerien tukena on itsearviointityökalu. Itsearvioinnissa verkkopalvelun käyttäjä pääsee vastaamaan väitteisiin nuorten osallisuuden toteutumisesta omassa työssään, toimialallaan ja koko kunnassa. Nuoretjaosallisuus.fi on dataa tallentava verkkosivusto eli halutessaan käyttäjä voi luoda itselleen profiilin ja seurata omaa kehitystään. Samalla hän voi vertailla saamaansa tulosta oman kuntansa ja koko Suomen tulokseen. Sitä mukaa kun dataa sivustolle kertyy, siellä on myös mahdollista vertailla kuntia keskenään tai yhden kunnan eri toimialoja keskenään.
Toivon, että laatukriteerien ja itsearvioinnin avulla kunnissa ymmärrettäisiin entistä paremmin nuorten osallisuuden tärkeys ja mikä merkitys nuorilla ja heidän toiminnallaan on kunnille, niiden elinvoimalle, palveluiden kehittämiselle sekä päätöksenteolle ja resurssien oikealla kohdentamiselle. Meistä jokainen ansaitsee tulla kuunnelluksi ikään katsomatta.
Tutustu Nuoretjaosallisuus.fi-sivustoon
Lataa nuorten osallisuuden laatukriteerien juliste
Opinkirjo muodostaa yhdessä Nuorten Akatemian ja Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton kanssa opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman nuorisoalan osaamiskeskuksen, tuttavallisemmin osken. Osaamiskeskuksemme tavoitteena on lisätä ymmärrystä, tietoa ja valmiuksia nuorten osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien kehittämiseen sekä toteutumiseen muun muassa kunnissa. Nuoretjaosallisuus.fi on yksi osallisuuden osaamiskeskuksen työn tuloksista.
Kirjoittaja:
Saana Palamaa, asiantuntija, Kehittämiskeskus Opinkirjo.
Lähteet:
Kiilaskoski, Tomi 2007. ”Johdanto: lapset ja nuoret kuntalaisina”, s. 8–20. Teoksessa Gretschel, Anu & Kiilakoski, Tomi (toim.) (2007). Lasten ja nuorten kunta. Julkaisuja 77. Nuorisotutkimusseura: Helsinki.