Kouludemokratian vahvistaminen ajankohtaista
Suomalaisen peruskoulun arvopohjana on demokratia. Oppilaita kasvatetaan aktiivisiksi ja kriittisiksi demokraattisen yhteiskunnan jäseniksi, jotka kykenevät käyttämään demokraattisia oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan vastuullisesti. Tavoitteeseen pyritään osaltaan siten, että heille tarjotaan mahdollisuuksia harjoitella osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja kouluyhteisössä. Lähtökohta on perusteltu. Lukuisten tutkimusten mukaan koulun demokraattiset käytänteet kehittävät oppilaissa yhteiskunnallisessa toiminnassa tarvittavia vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja sekä vahvistavat heidän toimijuutta eli uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin.
Tutkimukset osoittavat, ettei oppilaiden osallistuminen koulun päätöksentekoon toteudu vielä riittävän hyvin. Viimeisimmän kouluterveyskyselyn mukaan vain runsas 40% alakoulun 5. ja 6. -luokkalaisista oppilaista kokee olevansa tärkeä osa kouluyhteisöä. Koulun asioiden suunnitteluun on joskus osallistunut noin puolet tutkitusta ikäryhmästä. Päättöluokkien oppilaiden osalta vaikutusmahdollisuudet koulussa koetaan kehnoiksi. Suomalaista kouludemokratiaa tulisi siksi vahvistaa. Tämä vaatimus sisältyy myös Juho Saaren johtaman Eriarvoisuus-työryhmän loppuraporttiin sekä Valtion nuorisopoliittisen ohjelmaan.
Suomalaista kouludemokratiaa edistetään parantamalla oppilaskuntatoiminnan laatua ja merkityksellisyyttä. Oppilaskuntatoiminta on koko kouluyhteisön asioihin keskittyvä osallistumis- ja vaikuttamisväline. Sen avulla edustajaoppilaat voivat pyrkiä edistämään muiden oppilaiden intressejä koulussa. Jotta tässä onnistutaan, edellytetään strukturoituja kokouksia, oppilaiden näkemysten systemaattista kartoittamasta, tehokasta viestintää, moninaisten asioiden käsittelyä kokouksissa ja oppilaskunnan hallituksen mukana oloa koulun päätöksenteossa. Onnistuneella oppilaskuntatoiminnalla on ehtonsa. Sen laatua tulisi selvittää, ja opettajia pitäisi kouluttaa haasteiden ratkaisemiseen.
Oppilaskuntatoimintaan osallistuu kuitenkin murto-osa oppilaista ja se edistää vain edustajaoppilaiden valmiuksia. Siksi koulussa tulisi olla myös luokan tason vaikutuskeinoja, joihin osallistuvat kaikki oppilaat. Tutkimusten mukaan luokkien demokraattiset kokoukset puuttuvat koulustamme. Ratkaisuksi tähän ongelmaan ehdotamme kehitettäväksi ja perustettavaksi eurooppalaisista malleista suomalaiseen kouluun soveltuvia luokkavaltuustoja.
Luokkavaltuustolla tarkoitetaan kerran viikossa tapahtuvaa luokan kokousta, jossa opettaja ja oppilaat keskustelevat menneestä ja tulevasta koulunkäynnistä sekä tekevät yhteistä työtä koskevia päätöksiä. Luokka käsittelee aiheita, joita oppilaat ja opettaja ovat ilmoittaneet kokoukseen. Aiheita tarkastellaan, arvioidaan ja kehitetään yhdessä. Päätökset tehdään demokraattisesti. Toiminnan onnistuminen edellyttää selkeitä struktuureita, äänen antamista oppilaille sekä vallan ja vastuun luovuttamista heille. Näissä asioissa onnistuminen edellyttää opettajalta asiantuntemusta.
Selvitysten mukaan kouludemokratiaan liittyvien kysymysten käsittely opettajankoulutuksessa näyttäisi olevan harvinaista. Opettajilla ei ole välttämättä demokraattisten toimintatapojen kehittämisessä ja käyttöön ottamisessa tarvittavaa tietotaitoa. Siksi kouludemokratian vahvistamisessa tulee uudistaa opettajankoulutusta ja tarjota koulutusta eri asteiden opettajille.
Oppilaiden vaikutusmahdollisuudet koulussa kasvaisivat huomattavasti, mikäli oppilaskuntatoimintaa parannetaan, otetaan käyttöön luokkavaltuustot ja toimintaa resursoidaan riittävästi. Kouludemokratiaan panostaminen kuitenkin kannattaa, koska oppilaat oppivat näin keskeisiä kansalaisen eri elämänpiirissä tarvitsemia demokraattisia taitoja: vuorovaikutusta, yhteistyötä ja vaikuttamista.
https://opinkirjo.fi/materiaalit/luokkavaltuusto-…ian-edistamiseen/
Kirjoittajat:
Antti Moilanen on Oulun yliopiston väitöskirjatutkija, jonka aiheena on poliittinen kasvatus.
Tiina Karhuvirta on Kehittämiskeskus Opinkirjon erityisasiantuntija ja kiinnostunut erityisesti kansalaispätevyydestä, lasten ja nuorten osallisuudesta sekä demokratiakasvatuksesta.