Opinkirjon lausunto Demokratiaohjelmasta
Kehittämiskeskus Opinkirjo koosti lausuntonsa luonnoksesta valtioneuvoston periaatepäätökseksi kansallisesta ohjelmasta demokratian ja osallistumisen edistämiseksi (demokratiaohjelma) kuunnellen Opinkirjon aloiteryhmäläisiä.
Lausunnossaan Opinkirjo esitti kansallisen demokratia- ja ihmisoikeuskasvatusvision laatimista useiden toimijoiden yhteistyönä. Kun käytettävissä olevat julkiset resurssit vähenevät, on uudenlaisten monipuolisten osallistumisen ja vaikuttamisen keinojen ja rakenteiden kehittäminen kunnianhimoinen tavoite. Kun lasten ja nuorten vaikuttamisen mahdollisuuksia halutaan parantaa, on erilaisten osallistumisen edellytysten lisäksi huomioitava heidän tarpeensa ja kiinnostuksen kohteensa.
Lasten ja nuorten ajatukset siitä, mikä on vaikuttamista ja mihin he haluavat vaikuttaa, on huomioitava parannustoimia tehtäessä.
Kun halutaan parantaa nuorten äänestysaktiivisuutta, olisi viipymättä aloittava sähköisen äänestämismahdollisuuden valmistelutyöt. Vaalitiedotuksen ulottaminen toisen asteen oppilaitoksiin ja korkeakouluihin voitaisiin toteuttaa jo tulevissa kunta- ja aluevaaleissa. Perinteiset kanavat eivät välttämättä tavoita nuoria äänestäjiä, joten viestintäalustojen valinnassa ja viestien sisällöissä kannattaa hyödyntää muotoiluosaamista ja vertaisviestintää. Ehdotimme riippumattoman vaali-informaation tuottamista nuorten suosimiin sosiaalisen median kanaviin ja koulujen käyttöön. Pelilliset ja toiminnalliset menetelmät, kuten nuorisovaalit, motivoivat nuoria tutustumaan vaaleihin ja päätöksentekoon.
Tavoitelinjauksissa olisi huomioitava, että lapset ja nuoret eivät vain harjoittele äänestämistä, vaan äänestävät jo useita kertoja oppivelvollisuuden aikana esimerkiksi valittaessa luottamusoppilaat oppilas- ja opiskelijakuntiin. Lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuuksia parannetaan myös lisäämällä nuorisovaltuustojen ja oppilas- ja opiskelijakuntien yhteistyötä. Samalla on vahvistettava päätöksentekoon osallistumista.
Näemme tärkeänä, että lapset ja nuoret ovat edustettuina myös kaikille kansalaisille tarkoitetuissa prosesseissa yhdenvertaisena. Olemalla mukana demokratiaa lisäävissä prosesseissa lasten ja nuorten mahdollisuudet osallistua päätöksentekoon eri hallinnontasoilla lisääntyvät.
Tärkeää on myös avoimen lainvalmisteluprosessin kehittäminen siten, että lapset ja nuoret kokevat aidosti tulleensa kuulluiksi. Opinkirjon ehdotuksena on, että kuulemisessa hyödynnetään jo valmiita lasten ja nuorten osallisuutta tukevia rakenteita, kuten oppilas- ja opiskelijakuntia sekä kuntien ja hyvinvointialueiden nuorisovaltuustoja.
Nuorisoalan Osallisuuden osaamiskeskuksen toimintakaudella tuotettu nuoretjaosallisuus.fi -sivusto tulisi mainita lähteenä viranhaltijoiden tukemiseksi ja heidän kuulemis- ja vuorovaikutusosaamisensa lisäämiseksi.
Luonnoksessa kuvataan myös demokratiapolitiikkaa avaavien indikaattoreiden kehittämistä. Totesimme lausunnossamme, että lasten ja nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia kuvaavia indikaattoreita voisivat olla esimerkiksi
- osallistumismahdollisuuksien saatavuus,
- osallistujamäärät,
- osallistujien kokemukset vaikuttamistoiminnastaan,
- lasten ja nuorten kuulemisten vaikuttavuus päätöksentekoon,
- haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten vaikuttamisaktiivisuus ja
- lasten ja nuorten ymmärrys demokraattisena kansalaisena toimimisesta.
Indikaattorit on kuitenkin luotava tutkimustietoon perustuen siten, että myös lapset ja nuoret osallistuvat näiden laatimiseen. Indikaattoreita tulisi soveltaa esim. osaksi kouluterveyskyselyä tai muita säännöllisesti toteutettavia hyvinvointia ja sen osa-alueita kartoittavia kyselyitä.
Opinkirjon lausunto kokonaisuudessaan
Kuvalähde: Pixabay