Toimivat ja yhdenvertaiset rakenteet askeleena vaikuttavaan osallistumiseen
Tällä hetkellä monissa kouluissa oppilaskuntien toimintaedellytykset sekä nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet ovat eriytyneet koulukohtaisesti. Mahdollisuudet vaikuttaa kouluympäristöön ja samalla oman kotikaupungin asioihin riippuvat siis siitä, että missä koulussa nuori opiskelee.
Omassa peruskoulussani jokaiselta luokalta valittiin kaksi edustajaa oppilaskunnan hallitukseen ja yleensä vielä silloin hallitukseen valittiin sukupuolikiintiöiden mukaan tyttö ja poika edustajat, jotka eivät huomioineet sukupuolten moninaisuutta. Joissain luokissa oli kovempaa kilpailua kuin toisissa. Eli jo saman koulun sisällä oli epäyhdenvertaiset mahdollisuudet tulla valituksi oppilaskunnan hallitukseen. Jos tämän asian suurentaa vielä koko kaupunkia, maakuntaa ja valtakuntaa koskevaksi, niin useassa koulussa nuorilla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia vaikuttaa koulun asioihin. Tämä heijastuu myös osallisuuden kokemukseen, sillä esimerkiksi kouluterveyskyselyn mukaan Tampereella vain 8,9 prosenttia 8.-9-luokkalaisista kokivat koulussaan olevan hyvät vaikuttamismahdollisuudet.
Tampereen kaupungin nuorisovaltuusto on käynyt tästä ongelmasta keskustelua jo pidempään. Kysymykset siitä, että miten turvataan nuorten yhdenvertaiset osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet eri puolilla kaupunkia tai miten varmistetaan jokaisen nuoren äänen kuuluminen koulun ja kaupungin kehittämisessä, kaipasivat ja kaipaavat edelleen ratkaisuja.
Nuorisovaltuusto käynnisti alkuvuodesta 2022 oppilas- ja opiskelijakuntien yhdenvertaisuuden kehittämishankkeen ja kokosi hanketta varten kaupunkitasoisen työryhmän. Siihen kuuluvat kaupungin perusopetuksen, lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja nuorisovaltuuston edustajat. Työryhmän tarkoituksena on keskustella erilaisista toimintatavoista oppilaskuntatoiminnan kehittämiseen liittyen ja jakaa toimivia käytäntöjä eri koulutusorganisaatioiden välillä.
Kehittämishankkeen ydintarkoituksena on kehittää oppilas- ja opiskelijakuntien toimintoja yhdenvertaisemmaksi, kuten hallitusten valintamenettelyitä. Tämä takaisi sen, että oppilas- ja opiskelijakuntien hallitusten valinta toteutettaisiin muihin kaupungin kouluihin nähden vertailukelpoisesti.
Vaikuttamistoimintaan mukaan pääseminen ei olisi koulusta riippuvaista.
Tähän tarkoitukseen nuorisovaltuusto on luonut yhteiset toimintasääntöpohjat peruskouluihin, lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin, jotka olisi tarkoitus ottaa käyttöön yhteisen valmistelun jälkeen kaikissa näissä oppilaitoksissa.
Nuorisovaltuusto on asettanut hankkeelle neljä tavoitteellista painopistettä:
- yhdenvertaiset toimintaedellytykset
- yhdenmukaiset valintamenettelyt
- toiminnan näkyvyyden ja saavutettavuuden kehittäminen
- ja toiminnan jatkuvuuden varmistaminen.
Näiden lisäksi luotiin painopistekohtaisia toimenpiteitä, jotka muuttavat tavoitteet käytännön toiminnaksi.
Tampereen kaupunki on myös hakenut valtionapurahoitusta oppilas- ja opiskelijakuntakoordinaattorin rekrytointia varten. Tällaisen koordinaattorin tarkoituksena on vakiinnuttaa seuraavien vuosien aikana työryhmän toimintaa ja hankkeen osalta asetettuja toimenpiteitä pysyväksi osaksi koulujen toimintakulttuuria. Koordinaattori toimisi oppilas- ja opiskelijakuntien tukihenkilönä erilaisissa tilanteissa. On tarkoituksenmukaista vastuuttaa oppilas- ja opiskelijakuntien koordinointi selkeästi jollekin henkilölle, sillä se varmistaa toiminnan laadukkaan jatkumisen vuodesta toiseen.
Lisäksi nuorisovaltuusto on tavannut kuluvan vuoden aikana perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen johtoja keskustellakseen heidän kanssaan työryhmän ehdottamien toimenpiteiden käytännön asioista. Esimerkiksi näiden tapaamisten pohjalta kaupungin perusopetusyksikkö teki nuorisovaltuuston ehdotuksesta lukuvuosisuunnitelmaansa kaupunkitasoiset toimintalinjaukset oppilaskuntatoiminnan yhdenvertaisuuden kehittämiseksi.
Tampereen kaupungin perusopetuksen kaupunkitasoiset toimintalinjaukset:
- Oppilaskunnan hallituksen edustajat valitaan koko koulun laajuisilla vaaleilla ja jokaisella oppilaalla on mahdollisuus osallistua oppilaskunnan päätöksentekoon yleiskokouksessa.
- Noin kerran kuukaudessa oppilaskunnan hallituksen edustajat osallistuvat kaikki opettajat yhteen kokoavaan kokoukseen. Oppilaskunnan hallituksen edustajat ovat läsnä kokouksessa yhteisten asioiden käsittelyn aikana.
- Oppilaskunnan hallituksen edustajat osallistuvat yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän kokouksiin oppilaitoksissa.
- Jokainen koulu laatii oppilaskunnan hallituksen toiminnan vuosikellon ja liittää sen osaksi koulun lukuvuosisuunnitelmaa.
Kehittämistyöhön ovat osallistuneet monet kaupungin toimijat ja Tampereella on todettu kaupunkitasoisen kehittämisen olleen onnistunutta. Hanketta on käsitelty muun muassa perusopetuksen laajennetussa johtoryhmässä, sivistys- ja kulttuurilautakunnassa, pormestarin nimittämässä yhdenvertaisuussuunnitelmatyöryhmässä ja Tampereen Vanhemmat ry:n tapahtumassa. Kaikki ovat tuoneet omat panoksensa osaksi kehittämistyötä.
Nuorisovaltuustossa olemme nähneet, että ensin on tärkeää kehittää jo olemassa olevia rakenteita sekä luoda kestävä pohja oppilas- ja opiskelijakuntatoiminnalle. Näiden toimivien rakenteiden avulla voidaan luoda muita uudenlaisia osallisuuden ja vaikuttamisen muotoja, jotta kaikki nuoret saisivat yhdenvertaiset mahdollisuudet kokea osallisuutta ja vaikuttaa heille itselleen tärkeisiin asioihin.
Arttu Vuori
Tampereen nuorisovaltuuston puheenjohtaja, Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton varapuheenjohtaja