Ilmastokirjo tukee nuorten ilmastovaikuttamista
Ilmastonmuutos voi herättää kysymyksiä, joihin oppimateriaalit eivät suoraan tarjoa vastauksia.
Ilmastokirjon Suora linja tarjoaa laaja-alaisesti tukea ilmastonmuutoksen käsittelemiseksi kouluissa. Ytimessä on tiedonhankinta ja vaikuttaminen päättäjiin.
Ilmastokirjon toiminnan osana nuoret ovat tehneet Ilmastokirjolle nuorten ilmastopassin ilmastovaikuttamisen virikkeeksi.
Näin kertoo Ilmastokirjon sivujen tekemiseen osallistunut lukiolainen Aliina:
”Ilmastotoimia tehdessä on tärkeää muistaa, ettei jää yksin omien ajatustensa kanssa. Kenenkään ei tarvitse kantaa yksin harteillaan kaikkea. Ilmastopassissa kannustetaankin etsimään ystäviä ja ryhmiä, joissa toimia. Samanlaiset arvot ja tavoitteet yhdistävät.”
Nuoret vaikuttajakummit auttavat koululaisia
Ilmastokirjo tutkii jatkossa järjestötoimintaan osallistuvien aktiivisten nuorten osaamisen yhä vahvempaa hyödyntämistä vertaistuen mallien kautta.
Järjestöjen aktiivit tuntevat järjestötoiminnan työtavat. He osaavat verkostoitua, hankkia tietoa ja kontakteja oikeiden tahojen kanssa. He osaavat laatia tekstejä ja materiaaleja vaikuttamisen tueksi, järjestää tapahtumia ja toimia median kautta.
Nämä monipuoliset taidot voisivat laajentaa koululaisten ilmastovaikuttamisen mahdollisuuksia. Vaikuttajakummit tukisivat koululaisia koululaisten lähtökohdista, eivät oman taustatahonsa ajatusten markkinoimiseksi. Tämä voisi antaa myös järjestöille virikkeitä.
Haaste järjestöille
Millaisen haasteen koululaiset ehkä asettavat järjestöille toiminnan joustavoittamisen kannalta. Mitä järjestöt voivat oppia koululaisilta oman toimintansa kehittämiseksi?
Tässä asettuu myös mielenkiintoinen kysymys yhteistyöstä: vaikuttajakummit edustavat myös toisiaan ja tukevat oppilaiden hankkeita oppilaiden lähtökohdista. Tavallaan he markkinoivat koko järjestökenttää. Monet järjestöt toivoisivat näet saavansa enemmän nuoria mukaan toimintaansa.
Koululaisten puolelta myös näkemys yhteiskunnasta ja sen toiminnoista on järjestöille tärkeä: mitkä ovat nuorten mielestä oikeasti tärkeitä asioita? Kansallinen ja EU:n ilmastopolitiikka vai esimerkiksi oman lähiympäristön, koulun tai oman kunnan asiat?
Olisiko toisten nuorten vertaisina helpompaa jakaa koululaisten elämismaailma kuin aikuistoimijoiden? Voisiko tämä dynamiikka olla puolin ja toisin hedelmällinen?
Tavoitteena uudenlainen vuoropuhelu
Kaikkiaan kyse on kehittävästä uteliaisuudesta. Mihin asti tällainen mekanismi vie? Onko mahdollista synnyttää uudenlaista vuoropuhelua?
Toimisiko toimintatapa demokratiakasvatuksen välineenä, kun koululaiset ja järjestöaktiivit kohtaisivat toisensa? Voisiko tämä olla osaltaan avaus koululaisten aktiivisuuden rohkaisemiseksi? Poliittiset nuorisojärjestöt esimerkiksi ovat osin olleet kouluissa paitsiossa takavuosien ylipolitisoitumisen jälkeen. Olisiko aika suhtautua asiaan uudella tavalla ja nähdä esimerkiksi poliittiset nuorisojärjestöt voimavarana, ei vain oman ideologiansa äänitorvena?
Antaisiko tällainen vuorovaikutus virikkeitä myös järjestöille: kuinka ne voisivat entistä tehokkaammin tavoittaa nuorten näkemyksiä ja heille tärkeitä asioita?
Kirjoittaja
Jyrki Laine
Oletko kiinnostunut osallistumaan kehitystyöhön tai hyödyntämään Ilmastokirjon palveluja? Ota yhteyttä: projektipäällikkö jyrki.laine@opinkirjo.fi, 040-7028164.