Opinkirjon uusi puheenjohtaja on professori Mirja Tarnanen
Opinkirjon hallitukselle valittiin 7.9.2022 uusi puheenjohtaja. Hän on professori ja koulutuksesta vastaava varadekaani Mirja Tarnanen Jyväskylän yliopistosta. Opinkirjo haastatteli tuoretta puheenjohtajaa.
Tulevaisuuden koulu ja koulutus: mikä olisi sinun utopiasi ja miksi?
Koululla on monia tehtäviä: se ylläpitää ja luo sosiaalista koheesiota, se on mukana rakentamassa kestävää yhteiskuntaa, ja se tarjoaa yksilöille heidän taustoistaan riippumatta mahdollisuuden oppia ja kasvaa vertaisryhmässä osaavien aikuisten ohjauksessa. Tämä on tulevaisuudessakin tärkeää. Unelmieni koulussa oppilas oppii oppimaan ja on aktiivinen toimija. Oppimisympäristönä koulu on inspiroivasti rutiinien ympärille rakentuva, se ruokkii uteliaisuutta ja kokeilunhalua sekä vahvistaa itsetuntemusta ja itsetuntoa. Se myös opettaa toimimaan erilaisissa ryhmissä sekä vahvistaa yhdessä tekemisen ja kriittisen ajattelun taitoja.
Millaisia tulevaisuuden haasteita koulutukselle näet tässä ajassa?
Haasteita on monenlaisia. Ne liittyvät sekä globaaleihin että yhteiskunnallisiin muutoksiin. Ensimmäisenä tietysti se, miten rakennamme kestävän kehityksen suuntaisesti tapaamme elää. Lisäksi muun muassa ikärakenteeseen, alueelliseen eriytymiseen ja työelämän murrokseen liittyvät tekijät koskettavat kaikki myös koulutusta ja sitä, millainen on tulevaisuuden tapa käydä koulua.
Miten koulutusta koskevaa keskustelua voisi demokratisoida?
Nykyisessä koulutuskeskustelussa ärsyttää se, että koulutukseen ja kouluun liittyvistä asioista, kuten inkluusiosta, digitalisaatiosta tai uusista koulurakennuksista keskustellaan ja kirjoitetaan yhden näkökulman kautta ja kärjistäen. Keskustelu saattaa olla myös ongelmakeskeistä ja vähättelevää olematta kuitenkaan ratkaisukeskeistä. Lisäksi syy-seuraussuhteiden esittäminen voi olla varsin huoletonta. Jos keskustelu koulutuksesta on tällaista, voi olla todella vaikea muodostaa kokonaiskuvaa nykytilasta tai analysoida sitä, koska siihen tarvitaan moninäkökulmaisuutta ja monipuolista näyttöä asioiden tilasta. Demokratiaan kuuluu moniäänisyys mutta ymmärtääkseni myös dialogi. Toivoisin siis enemmän dialogia. Avointa ja rakentavaa dialogia.
Kenen pitäisi olla toimija koulutuspoliittisessa keskustelussa? Onko elinkeinoelämällä mielestäsi jo liikaa valtaa?
Tämä on vähän hassu kysymys edelliseen kysymyksen jälkeen, koska emme voi ymmärtääkseni samaan aikaan demokratisoida keskustelua ja rajoittaa siihen osallistumista. En siis roolittaisi keskustelua ”puheoikeuksin” mutta toivoisin, että tutkimusnäyttöä käytettäisiin monipuolisesti ja systeemisesti hyväksi päätösten tukena. Kun toimintaympäristöt muuttuvat ja niihin liittyvät muutokset ovat monimutkaisia, tarvitaan laaja-alaista yhteistyötä yli kaikenlaisten rajojen.
Mitkä ovat tulevaisuuden opettajan tärkeimmät kyvykkyydet?
Resilienssi, luovuus, uteliaisuus, kyky ja halu ohjata lasten ja nuorten oppimista ja kasvua, monipuoliset yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot, ongelmanratkaisukyky ja jatkuva oppiminen.
Kuinka suuriin yhteiskunnallisiin asioihin ja miten opettajankoulutuksella voi vaikuttaa?
Suomalaista tutkimusperustaista opettajankoulutusta on kehitetty pitkäjänteisesti, ja Suomessa opettajankoulutus on toistaiseksi ollut haluttu hakukohde. Tämä antaa hyvän pohjan kehittää tulevaisuudessakin sellaista opettajankoulutusta, joka pystyy omalta osaltaan vastaamaan kestävän kehityksen ja yhteiskunnallisten murrosten vaateisiin. Aikaväli on kuitenkin pitkä, sillä tänä vuonna valmistuva opettaja on työssä vielä 2050–2060-luvulla. Siksi on tärkeää, että opettajankoulutuksen kehittämisessä tehdään laaja-alaista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa ja kiinnitetään huomiota myös työssä olevien opettajien ammatillisen kehittymisen tukemiseen nykyistä yhteisöllisemmin keinoin. Näen siis opettajankoulutuksen jatkumona opettajaopiskelijasta opettajana toimimiseen.
Missä ja miten Opinkirjo voisi olla toimijana koulutuksen transformaatiossa?
Lyhyesti sanoen aktiivisena keskustelijana ja ketteränä toimijana, joka on mukana rakentamassa resurssiensa mukaan lapsia ja nuoria kuuntelevaa ja osallistavaa toimintaa.
