Vaikuttajapolkumalli rakentaa nuorten vaikuttajaryhmien yhteistyötä kaikkien nuorten kanssa
Edustukselliset vaikuttajaryhmien rakenteet perustuvat siihen, että on haluttu edistää nuorten kuulemista ja vaikuttamistoimintaa, sekä osallisuutta. YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen, joka allekirjoitettiin marraskuussa 1989, yhtenä neljästä periaatteesta on lapsen näkemyksien kunnioittaminen (artikla 12.) Lapsen oikeuksien sopimuksen periaatteet on huomioitu suomalaisessa lainsäädännössä. Lasten ja nuorten kuuleminen toteutuu muun muassa opetuslaissa (osallisuus ja oppilaskunta 47a§) ja nuorisolaissa (Nuorten osallistuminen, vaikuttaminen ja kuuleminen 24§).
Edustuksellisia nuorten vaikuttajaryhmiä alettiin rakentamaan kuntiin jo 1990- luvun lopussa. Vuonna 2015 kuntalakiin kirjattiin 26§, joka vaatii kuntia perustamaan nuorisovaltuusto tai vastaava vaikuttajaryhmä. Miten jo valmiiksi olevia edustuksellisia ryhmiä hyödynnetään laajemmin muiden nuorten kuulemisessa? Nokian kaupungissa lähdimme kehittämään vaikuttajapolkumallia.
Keskustelimme dialogisesti Nokian kaupungissa kehitetystä vaikuttajapolkumallista. Vaikuttajapolkumallin tarkoituksena on saada koulujen oppilaskunnille yhdenvertaiset toimintamahdollisuudet ja lisätä jo olemassa olevien kuulemisrakenteiden käyttöä laajemmin oppilaiden keskuudessa. Samalla pyritään tuomaan kaupungissa toimivat muut edustukselliset ryhmät lasten parlamentti ja nuorisovaltuusto näkyvämmäksi nuorten arjessa.
Vaikuttajapolkumalli käytännössä
Ulla: Vaikuttajapolkumalli lähti liikkeelle yhden koulun rehtorin aloitteesta, joka pyysi nuorisopalveluilta yhteistyötä oppilaskuntien kehittämistyöhön. Halusimme yhdessä luoda vaikuttajapolkumallin, jotta koulujen oppilaat oppisivat hyödyntämään vaikuttajaryhmiä itselle tärkeiden asioiden viemisessä eteenpäin koulun ja tarvittaessa kunnan päätöksen tekoon. Vaikuttaminen olisi järjestäytynyttä ja samalla oppilaat oppisivat demokratiataitoja. Halusimme oppilaskuntatyön koko koulun työksi, eikä vain hallituksen eli rajatun nuorten ryhmän toiminnaksi.
Ensimmäiseksi otimme mallia Sastamalan kaupungin hyvistä käytänteistä ja toimivista tapahtumista. Kokosimme oppilaskuntien yhdenvertaiset periaatteet oppilaskuntien opettajien tapaamisessa. Kirjasimme muun muassa hyvät käytännöt oppilaskuntatyön ohjaamiseen. Halusimme näin sitouttaa opettajat kehittämistyöhön. Tarkoituksenamme oli viestiä, että tämän työn kehittäminen ei ole tarkoitus lisätä opettajien työn taakkaa, vaan tukea heidän ja oppilaskunnan toimintaa.
Lisäsimme vuosikelloon tapahtumia, jotka tukevat oppilaiden vaikuttamismahdollisuuksia. Huipputapaamisessa peruskoulujen ja lukion oppilaat saavat jakaa yhteensä 10 000 euroa koulujen budjetista oppilaiden suunnittelemille hankkeille. Lisäksi lisättiin oppilaskuntien kehittämispäivä, johon koulujen hallitusten edustajat pääsevät yhdessä opettajien kanssa suunnittelemaan oppilaskuntien toimintaa. Vuosikelloon jätettiin jo perinteeksi muodostuneet tapahtumat, kuten lastenparlamentin ja nuorisovaltuuston järjestämä Vaikuttajafoorumi, joka on keskustelupäiviä kaupungin päättäjien kanssa. Tätäkin tapahtumaa on tarkoitus kehittää toiminnallisempaa suuntaan Nuorten Suomen Vaikuta!- teemapäivän konseptia mukaillen. Koronapandemian rajoitusten aikana olemme järjestäneet tapahtumat digitaalisesti etänä. Haluatko Markus kertoa, miten nämä uudistukset toteutuivat käytännössä sinun yläkoulussasi, kun sitä kävit?
Markus: Käytännössä uudistukset ovat tuoneet hallitusten toimintaan monipuolisuutta. Esimerkkinä mainittu huippukokous toi koulujen hallitusten jäsenille mahdollisuuden tutustua päätöksentekoon ja neuvottelemiseen. Oppilaskunnan hallituksen jäsenet olivat mukana omassa koulussani aluksi valmistelemassa hankkeita, neuvottelemassa ja lopulta hankkeita toteuttamassa.
Keskustelupäivät ja koulutukset ovat tuoneet hallitusten puheenjohtajistoa keskustelemaan yhdessä. Tärkeää on, että he tuovat esiin tulleita pointteja lopulle hallitukselle. Yhteistyössä on todella voimaa. Nokialla on jatkossa kehitettävä koulujen välistä yhteistyötä. Nokian nuorisovaltuustolla on tavoitteena kerätä koulut yhteiseen huipputapaamiseen linjaamaan oppilaskuntatyön kehitystä ja jakamaan toisilleen vinkkejä.
Vaikuttajapolkumallin eteenpäinvieminen on hyvin tärkeää. Toivon sen jatkuvan edelleen. Tärkeä tavoite on saada kunnan nuoret ja koulujen oppilaat tietoisiksi vaikuttamismahdollisuuksistaan. Omassa yhtenäiskoulussani vaikuttajapolkumallista tiedotettiin vuonna 2020 Lapsen oikeuksien viikolla.
Nuoret kuulemaan muita nuoria
Ulla: Oppilaskuntien ja muiden edustuksellisten vaikuttajaryhmien vuosikello tuo suunnitelmallisuutta toimintaan ja antaa raamit myös kouluille. Koulut pystyvät ennakoimaan, kun tietävät, miten paljon yhteiseen oppilaskuntatyöhön on annettava resurssia ja aikaa lukuvuoden aikana. Kouluissa opetus on tärkeintä, mutta myös laki velvoittaa oppilaskuntatoimintaan panostamisen. Koko kaupungin yhteisellä panoksella saavat oppilaskuntien opettajat ja oppilaat tukea toisiltansa. Yhteiset periaatteet antavat pelisäännöt koulujen oppilaskunnille ja auttaa varsinkin uusia opettajia pääsemään oppilaskunnan toiminnan ohjaamisessa alkuun. Yhteistyö koulujen, nuorisopalvelujen ja vaikuttajaryhmien kanssa on tiivistynyt.
Vuosikelloon määriteltyihin yhteisiin tapahtumiin on pääsääntöisesti osallistuneet kaikkien koulujen edustus. Hienoa on ollut kuulla, kuinka kokoaikaisen erityisopetuksen puolella on oppilaskuntatoimintaa viety aktiivisesti eteenpäin. Onko Markus sinun mielestäsi edustukselliset nuoret kuulleet enemmän muita nuoria?
Markus: Tässä on tapahtunut muutosta. Oppilaskuntien hallitukset ovat varmasti ymmärtäneet myös muiden koulun oppilaiden kuulemisen tärkeyden oppilaskuntien kehittämispäivän ansiosta. Omassa koulussani oli yleistä, että hallitus kuuli koulun oppilaita säännöllisesti, yleisiin kouluun asioihin tai johonkin yksittäiseen asiaan liittyen. Tärkeää oli myös luoda erilaisia keinoja oppilaille tuoda ajatuksiaan esiin. Konkreettisena esimerkkinä hallituksen postilaatikko ja kyselyt. Merkittävä muutos on kuitenkin muurin purkaminen oppilaskunnan ja sitä edustavan hallituksen välillä. Valitettavasti monissa kouluissa oppilaskunnan hallitus nähdään eräänlaisena ”salaseurana”. Näin asia ei kuitenkaan ole. Oppilaat tulee saada kouluissa tietoisiksi siitä, että heidän valitsema hallitus on siellä heitä edustamassa ja kuka vain voi esimerkiksi kokoukseen mennä ideoitaan kertomaan. Onko edustukselliset nuoret kuulleet enemmän muita nuoria? Kyllä, mutta Nokialla on vielä työtä tehtävänä sen eteen, että he ovat tästä mahdollisuudesta tietoisia.
Nuorisovaltuusto- ja lastenparlamenttitoiminnassa on erityisen tärkeää, että lapsilta ja nuorilta tulleita ideoita käsitellään. Nuorisovaltuustoon on oltu yhteydessä esimerkiksi sosiaalisen median kautta. Lähtökohtana on, että jokainen esiin tullut idea käsitellään kokouksessa. Näin on toimittu ja jokaista ideaa olemme myös lähteneet selvittämään kaupungilta tarkemmin.
Esteiden yli kohti näkyvämpää toimintaa
Ulla: Aikuisten asenteilla on väliä. Nuoret kyllä huomaavat, jos heitä kuullaan vain muodollisesti tai aikuiset määrittelevät liikaa oppilaskunnan hallituksen toiminnan rajat. Myös viestinnällä ja tiedottamisella on suuri merkitys sille, että nuorten vaikuttamismahdollisuuksia edistetään ja vaikuttamisryhmien toiminta saadaan näkyvämmäksi.
Markus: Aikuisten asenteilla on todella väliä. Toimiessani hallituksen puheenjohtajana yhtenäiskoulussa pidin tärkeänä sitä, että toiminta on todella oppilaslähtöistä. Kun asiaa tarpeeksi kauan painotti, alkoi siitä muodostumaan käytäntö. Keskustelin kuitenkin paljon muiden koulujen puheenjohtajien kanssa ja ikäväkseni kuulin, että toimintatapa on hyvin opettajalähtöistä monissa kouluissa. Tärkeää on, että opettajia koulutetaan säännöllisesti myös oppilaiden kuulemista koskevista asioissa. Toimintaa ohjaavalla aikuisella on tärkeä rooli ja suuri vastuu, johon kuuluu myös vaikuttamistoiminnan perustavoitteen toteuttaminen: Nuorten äänen kuuluminen ja heille erilaisten päätöksentekoon liittyvien taitojen opettaminen. Tärkeää on, ettei nuoria ja lapsia kuulla vain muodollisuuden takia. Vaan ollaan oikeasti kiinnostuneita heidän mielipiteistään ja ajatuksistaan.
Vaikuttajaryhmien tulevaisuuden unelma
Ulla: Toivon, että edustuksellisia vaikuttajaryhmiä ja niissä olevia nuoria ei unohdeta, vaan heidän aktiivisuuttansa tuetaan edelleen. Mietitään nuorten kanssa yhdessä keinoja, miten saadaan laajasti erilaisten nuorten ääni mukaan kaupungin päätöksentekoon. Tärkeää on, että kaikki nuoret saisivat kokemusta vaikuttamisesta edes koulun oppilaskunnan kautta. On huomioitava, että käsiteltäviin asioihin löytyy niiden nuorten ajatukset ja mielipiteet, joita asia eniten koskee. Nuorten moninaisuus pitää muistaa, eikä edustuksellisissakaan ryhmissä ole kaikki samanlaisia. Unelmana on, että me aikuiset luomme mahdollisuuksia nuorten äänen kuulemiseen ja haluamme sitä rehellisesti kuulla. Annetaan kaiken kiireen keskellä hetki aikaa, vaikka dialogikeskustelulle. Vai mitä sanot Markus?
Markus: Samaa mieltä! Tulevaisuudessa toivon, että vaikuttajaryhmien kehittämistä jatketaan edelleen. Toiminta on kehittyvää, osallistavaa, aktiivista ja nuorille näkyvää. Toivon, että tulevaisuudessa kunnissa ja kouluissa erilaiset vaikuttajaryhmät nähdään oikeasti osana päätöksentekoketjua, ryhmiä kuunnellaan ja niitä lähestytään säännöllisesti eri asioiden tiimoilta. Toivon, että mukaan vaikuttamaan lähtee erilaisia nuoria, erilaisista tauostoista, mutta heitä yhdistävänä tekijänä on kuitenkin halu vaikuttaa. Tärkeää on, että kaikki otetaan mukaan, eikä ulkopuolelle jää kukaan.
Nokian kaupunki on saanut ensimmäisen Unicefin lapsiystävällinen kunta tunnustuksen keväällä 2021. Oppilaskuntatoiminnan kehittäminen ja vaikuttajapolkumallin luominen on ollut vuosina 2019-2021 yksi lapsiystävällinen kunta työn tavoitteista.
Kirjoittajat
Ulla Taponen opiskelee yhteiskuntatieteiden nuorisotyön- ja nuorisotutkimuksen maisteriopintoja ja on korkeakouluharjoittelijana Kehittämiskeskus Opinkirjossa. Erityisesti tehtävät sijoittuvat Osallisuuden osaamiskeskukseen. Ulla on toiminut nuorisoalalla 18 vuotta. Viimeiset 12 vuotta Nokian nuorisopalveluissa yhtenä toiminta-alueena edistäen ja koordinoiden nuorten osallisuus ja vaikuttamistoimintaa, josta on nyt opintovapaalla.
Markus Koski on 16-vuotias lukiolainen ja Nokian nuorisovaltuuston puheenjohtaja. Hän on ollut edistämässä vaikuttajapolkumallin eteenpäin viemistä yhdessä koulujen ja nuorisopalveluiden työntekijöiden Nokian peruskouluihin ja lukioon. Hän on toiminut vuosia itse aktiivisena koulunsa oppilaskuntahallituksessa ja nuorisovaltuustossa.
Lähteitä
Lapsenoikeudet: https://www.lapsenoikeudet.fi/lapsen-oikeuksien-sopimus/ viitattu 5.11.2021
Finlex: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628 viitattu 5.11.2021
Finlex: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150410 viitattu 5.11.2021
Finlex: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161285 viitattu 5.11.2021