Tutki, kokeile ja kehitä -prosessin ohjaajan mietteitä
Syksyllä 2020 kerroin 3.–4. luokan oppilailleni mahdollisuudesta osallistua tutkimuksen tekoon. Esittelin TuKoKe-sivustolta aiempia heidän ikäisiensä aiheita ja siten käynnistettiin ajatteluprosessi ”Mistä asiasta teidän jo jotain ja mistä haluaisin tietää lisää?” Oppilaat saivat keksiä ja valita tutkimusaiheen oman kiinnostuksen mukaan.
Kun valinta oli tehty, he piirsivät ja kirjoittivat ensin ajatuskartan siitä, mitä tiesivät jo aiheesta ja sen jälkeen he lähtivät miettimään, millä hakusanoilla he tietoa löytäisivät omaan aiheeseen. Ohjasin heitä miettimään, miten he rajaisivat aihettaan? Mihin he voisivat tietojaan verrata, ja mistä saisivat omia ajatuksia täydentävää tietoa aiheesta. Oppilaille tiedon ja kuvien etsintä aiheesta oli kaikista merkityksellisintä. Kerroin tässä vaiheessa, että kuvat tulisi joko itse ottaa tai sitten valita tekijänoikeusvapaista kuvista. Näin tutustuimme Pixabayn tai Flckr:n kuvapalveluihin.
Tutkimuksen ongelma on haasteellista löytää ja sitä etsittiinkin aika kauan. Ohjasin oppilaita miettimään, miten he rajaisivat aihettaan. Mitä he haluaisivat tietää aiheesta lisää? Mitä kenties uutta he haluaisivat tutkimuksellaan saavuttaa?
Maalaiskoulun oppilaita lähellä ovat erilaiset lemmikit, joten luonnollisesti eläimet olivat aika monen lapsen tutkimuskohteena. Osa näistä tutkijoista teki lemmikkieläimestään yleistä havainnointia ja etsi hakusanalla googlesta tietoa. Hakusanat veivät heitä yleensä Wikipedian sivuille. Puhuimme tutkimuksen tässä kohdassa, mistä voisimme varmistaa Wikipediassa olevan esim. tutkittavasta eläimestä kertovan tiedon luotettavuutta ja ohjasin heitä muille luotettaville, esimerkiksi Suomen eläinsuojeluyhdistyksen (SEY: n), sivuille ja vertaamaan ainakin kahden lähteen tietoja toisiinsa.
Mietimme yhdessä myös sitä, kenelle tutkimuksesta tulisi lisää tietoa itsen lisäksi? Kun tutkimusosa oli valmis, ehdotin vielä voisiko esimerkiksi haastatteluista saatuja tietoja tai muuta tutkimuksessa esiin nousevaa määrällistä tietoa kuvata diagrammeilla ja taulukoilla. Se tuntui monesta vaikealta ja huomasinkin ohjaajan avun olevan tässä merkityksellistä. Jatkossa voisimme tehdä matematiikan tunneilla oppilaan omista tutkimuksista enemmän diagrammeja ja taulukoita.
Korostin oppilailleni, että mitään tekstiä ei voi ottaa suoraan kopioiden, vaan täytyy itse ymmärtää ja merkitä lähteet, mistä tekstin on ottanut.
Lopuksi kerroin oppilailleni tutkimuksen kirjoitusmuodosta. Tiivistelmän ja johtopäätösten teko tuntui osasta oppilaista vaikealta tutkimuksen teon jälkeen. Lähteiden merkitseminen sujui jo, kun olin muistuttanut siitä koko tutkimuksen teon aikana.
Oppilaani saivat viime viikolla tutkimuksistaan palautetta TuKoKe-raadilta. Kiitokset siitä. Voi sitä jännityksen ja hihkumisen määrää, kun he toinen toistensa kanssa juttelivat, miten aikoivat ensi vuonna tutkimustaan tarkentaa. Myös se, että eräs oppilaista sai sähkösarjasta kannustusstipendin, motivoi oppilaita ensi vuonna sähkösarjaan panostamiseen.
Iloisia tutkimushetkiä meille kaikille! Sitähän me teemme arjessammekin eli tutkimme, kokeilemme ja kehitämme.
Pia Ruuhi-Liimatainen
luokanopettaja, Niemisjärven koulu, Hankasalmi
Lisätietoa
Kevään lopputapahtumaan osallistuneiden TuKoKe-töiden virtuaalinen näyttely on avoinna syyskuun loppuun asti. Siellä voi tutustua eri ikäisten lasten ja nuorten kilpailutöihin ja hakea inspiraatiota.
Lisätietoa Tukoke-työn ohjaamisesta (sivustolla tukoke.fi).