Osallistuvalla budjetoinnilla vahvistetaan lasten ja nuorten ääntä
Perinteisesti demokratiakasvatuksessa on painottunut demokraattinen yhteiskuntajärjestelmä ja edustuksellisen demokratian rakenteet. Sittemmin on painopiste siirtynyt enempi demokraattisiin menetelmiin ja aktiivisen kansalaisuuden tukemiseen. Oppilaskunnat ja nuorisovaltuusto ovat jo vakiintuneita toimintatapoja, mutta niiden lisäksi tarvitaan myös muita tapoja lasten ja nuorten yhdenvertaisuuden ja monipuolisemman osallisuuden toteutumiseksi. Näen demokratiakasvatuksen tärkeimmäksi tehtäväksi antaa lapsille ja nuorille eväitä ymmärtää itseään osana yhteiskuntaa sekä taitoja toimia aktiivisena osallistujana omassa kotikunnassa, yhteiskunnassa ja globaalisti.
Nykyaikaiset kunnat ovat alustoja asukkaidensa toiminnalle. On kehitetty uusia asukaslähtöisiä toimintatapojen ja osallisuuden edistämisen keinoja. Osallistuva budjetointi on yksi nopeasti yleistynyt toimintatapa. Nuorisopuolella se on ollut jo monien kuntien ja kaupunkien arkea. Osallistuva budjetointi on yksi hyvä ja konkreettinen tapa harjoitella vaikuttamista ja tutustua kunnalliseen päätöksentekoon myös koululuokissa. Tämä tarjoaa opettajille myös valmiin tavan opettaa lapsille ja nuorille puntaroivaa päätöksentekoa, eli deliberatiivista demokratiaa. Osallistuvaan budjetointiin kiinteästi kuuluva yhdessä tekeminen vahvistaa lasten ja nuorten dialogitaitoja. Ideoita viedään yhdessä eteenpäin ja asukasäänestyksessä päätettyjä projekteja voidaan myös toteuttaa yhdessä. Lapsille ja nuorille tärkeiden asioiden eteneminen konkretisoi vaikuttamisen ja aktiivisen kansalaisuuden hyötyjä. Osallistuvalla budjetoinnilla voidaan myös vahvistaa lasten ja nuorten äänen kuulumista kunnissa.
Monesti kunnallisen vaikuttamisen prosessit ovat pitkiä. Esimerkiksi koululuokkien tekemien kuntalaisaloitteiden käsittely saattaa kestää vuosia, mikä on kasvavalle lapselle ja nuorelle liian pitkä aikajänne. Osallistuvan budjetoinnin prosessi on lyhyempi. Idea jättämisestä toteutukseen kuluu useammissa kunnissa noin vuosi. Tuusulan osallistuvassa budjetoinnissa olemme onnistuneet hiomaan prosessia siten, että idean jättämiseen, jatkokehittämiseen ja äänestämiseen kuluu alle viisi kuukautta. Lasten ja nuorten jättämät ideat toteutuvat parhaimmassa tapauksessa jo puolen vuoden kuluttua. Syksyllä ideansa jättänyt nuori tai koululuokka pääsee jo seuraavana keväänä mukaan toteuttamaan ideansa toimenpiteitä kunnan ja muiden yhteisöjen kanssa. Osallistuvassa budjetoinnissa yksilön kansalaistaidot ja tiedot kunnallisesta päätöksenteosta, sekä kuntien toiminnasta lisääntyvät. Osallistuva budjetointi on hedelmällinen alusta lasten ja nuorten demokratiakasvatukselle. Se on keino tukea aktiiviseksi kansalaiseksi kasvamista.
Katja Repo
Kirjoittaja työskentelee Tuusulan kunnan yhteisömanagerina tehtävänään edistää kaiken ikäisten asukkaiden osallisuutta.