Hymy kasvun tukena
Hymyllä hyvää kouluun on ollut yksi Hyvän toveruuden kilvan sloganeista. Kouluissa toimintaa on järjestetty lähes seitsemänkymmentä vuotta. Hymy on siis nähnyt kansakoulun muuttumisen peruskouluksi ja miten yhteiskunnalliset uudistusaatteet näkyvät opetussuunnitelmissa. Rehtiyden ja reiluuden lisäksi Hymyn alkuvuosikymmeniä painotettiin raittiutta. Vaateet raittiudesta tai terveistä elämäntavoista on syrjäyttänyt ajatukset siitä, että toiminnalla tavoitellaan lasten ja nuorten sosiaalisten taitojen vahvistamista, hyvän ilmapiirin luomista ja kiusaamisen ehkäisemistä koulussa ja luokkayhteisössä.
Koulu on oppilaille paikka opiskella eri oppiaineita ja oppia erilaisia taitoja. Samalla se on myös tavoitteellinen kasvuyhteisö. Opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen (Perusopetuslaki1998/628).
Lapsi viettää aikaansa koulussa kuutisen tuhatta tuntia. Peruskouluvuosien aikana hän kasvaa lapsesta nuoreksi, saa ystäviä ja tekee yhteistyötä lukemattomissa ryhmissä. Koulu on oppilaille paikka, jossa tutustutaan muihin oppilaisiin ja vietetään aikaa heidän kanssaan. Koulussa löydetään mielenkiinnon kohteita ja opitaan taitoja. Koulussakin muodostuu erilaisia oppilaiden välisiä hierarkioita ja oman paikan löytäminen voi olla hankalaa. Koulussa voi joutua kiusatuksi tai suljetuksi luokkayhteisön ulkopuolelle. Oppilaiden keskuudessa joku voi olla suositumpi kuin toiset. Koulu toisin sanoen on ihmisistä rakentunut yhteisö, jossa voi esiintyä kaikkea sitä, mitä yhteisössä yleensäkin voi olla.
Hymy-oppilas
- toimii luotettavasti ja reilusti.
- tekee rakentavaa yhteistyötä kaikkien kanssa.
- noudattaa sovittuja käytäntöjä.
- kohtelee kaikkia ystävällisesti.
- ei kiusaa koskaan.
- edistää koulunsa ja opiskeluryhmänsä hyvää yhteishenkeä.
- ottaa muut huomioon ja antaa työrauhan.
Opinkirjo teki syksyllä 2020 kyselyn, jonka tavoitteena oli saada tietoa Hymy-toimintaan liittyvien palvelujen kehitystarpeista. Saatujen vastausten perustella toiminnalla on edelleen sijansa kouluissa perinteisenä toimintana, jonka arvotkin ovat edelleen ajankohtaiset. Pohdintaa aiheutti se, liittyykö veistoksiin sellaisia sukupuolittuneita toimintatapoja, joita voisi olla syytä tarkastella kriittisesti. Opinkirjon toimistolla pohdimme myös sitä, miten voimme parantaa toimintamallia, siten että toiminta olisi pitkäjänteistä, auttaisi oppilaiden kasvua ihmisyyteen, tukisi koulujen kasvatustavoitetta ja koulun hyvinvointityötä osaltaan.
Hymyn arvoissa tulee ilmi yksilön toiminnan merkitys osana yhteisöä ja se miten toiminnassamme tulisi huomioida yhteisön hyvä. Kouluyhteisössä, jossa edistetään hyvää yhteishenkeä, havaitaan herkällä silmällä kiusaaminen ja yhteisön ulkopuolelle sulkeminen. Kouluyhteisössä, jossa arvotetaan rakentavaa yhteistyötä, yksilöt toimivat luotettavasti, reilusti ja ystävällisesti kaikkia kohtaan. Kouluyhteisössä on kaikilla mukava olla, kun kaikki noudattavat sovittuja käytäntöjä, ottavat muut huomioon ja antavat toisilleen työrauhan. Hymy-toiminnasta löydät lisää Opinkirjon sivuilta https://opinkirjo.fi/hymy/.
Arvoissa kuvastuu perusopetuslain tavoitteet ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen kasvaminen. Yhteiskunnan jäsenyyteen kasvua tukee myös Hymyn symbolina olevan veistoksen jakamiseen liittyvä vaade oppilaiden päätösvallasta. Oppilaat äänestävät keskuudestaan henkilön, joka heidän mielestään toimii Hymyn arvojen mukaisesti.
Millainen Hymy-toimintamallin mielestäsi pitäisi olla? Voit lähettää ideoita osoitteeseen tiina.karhuvirta@opinkirjo.fi
Lähteenä on käytetty Kiilakoski, Tomi (2012) Koulu nuorten näkemänä ja kokemana. Tilannekatsaus marraskuu 2012.
Teksti Tiina Karhuvirta, erityisasiantuntija osallisuus- ja demokratiakasvatus
Kuva Tiina Karhuvirta