Siirry sisältöön

Opinkirjon Delfoi-paneelissa Educa-messuilla pohdittiin ilmastokysymyksiä

Opinkirjon Educa 2020 -messujen Delfoi-paneelissa pyydettiin ottamaan kantaa ilmastokysymyksiin liittyviin tulevaisuusväitteisiin. Messuvieraat pitivät keskimäärin jokseenkin toivottavana koulujen siirtymistä kasvisruokaan ja koulujen keskinäistä kilpailua hiilijalanjäljen keventämisessä. Ajatus koulujen julistamisesta ilmastopolitiikasta vapaaksi vyöhykkeeksi sen sijaan oli vastaajien mielestä keskimäärin jokseenkin ei-toivottavaa.

Opinkirjo pyysi Educa 2020 -messuvieraita ottamaan kantaa kolmeen tulevaisuusväitteeseen, jotka messuteeman mukaisesti liittyivät ilmastokysymyksiin. Väitteet koskivat ilmastopolitiikan läsnäoloa koulussa, kouluruokailua ja koulujen keskinäistä kilpailua hiilijalanjäljen keventämisessä.

Vastaajat arvioivat väitteiden toivottavuutta ja todennäköisyyttä 7-portaisella asteikolla (—, –, -, +/-, +, ++, +++), jonka symbolit muunnettiin analyysiä varten lukuarvoiksi 0-6. Arvo 6 tarkoittaa erittäin toivottavaa tai todennäköistä ja arvo 0 ei lainkaan toivottavaa tai todennäköistä.

Ensimmäinen väite: ilmastopolitiikka ei kuulu kouluun.

Ensimmäinen väite käsitteli ilmastopolitiikkaa. Väitimme, että vuonna 2025 koulut on julistettu neutraaleiksi vyöhykkeiksi. Niissä ei käsitellä ilmastokysymyksiä poliittisen vaikuttamisen näkökulmasta.

Väitteeseen otti kantaa 48 vastaajaa. He pitivät väitettä keskimäärin jokseenkin ei-toivottavana ja epätodennäköisenä (toivottavuuden keskiarvo 2,6 ja keskihajonta 1,7, todennäköisyyden keskiarvo 2,6 ja keskihajonta 1,5). Opiskelijat ja koululaiset, joita kyselyyn osallistui kahdeksan, pitivät ilmastopolitiikan pitämistä koulujen ulkopuolella keskimäärin toivottavampana kuin muut vastaajat.

”Lapsilla saa olla kanta omaan tulevaisuuteensa”

Vastaajat, joiden mielestä ilmastopolitiikka kuuluu kouluun, perustelivat kantaansa esimerkiksi sillä, lapsilla saa olla kanta omaan tulevaisuuteensa. Lisäksi lapsia ja nuoria ei tule jättää yksin ympäristöhuoliensa kanssa, vaan tarjota heille aikuisten tukea ja mahdollisuuksia toimia.

Koulusta ei myöskään haluttu suojaoppimispaikkaa. Lisäksi opettajilta perättiin kykyä keskustella ristiriitaisista ja monisyisistä asioista ja opettaa lapsetkin keskustelemaan ja vaikuttamaan.

Toiveissa puolueetonta tietoa ja erilaisia näkökulmia – dialogisuutta

Vastaajat, jotka mielellään jättäisivät ilmastopolitiikan koulun ulkopuolelle, korostivat perusteluissaan ilmastokysymysten puolueetonta ja tietopohjaista käsittelyä sekä erilaisten näkökulmien esittelyä.

Myös tässä ryhmässä useampi vastaaja korosti keskustelua ja dialogisuutta. Toisaalta tuotiin esille myös näkemys siitä, että opetuksessa pitää olla varovainen ja säästää lapsia aikuisten murheilta.

Kriittisiä ääniä

Yhden vastaajan mielestä ilmastonmuutosta voi jo verrata uskontoon. Hän peräänkuulutti tieteellistä näkökulmaa ja piti jo sinänsä ilmastonmuutoksen sisällyttämistä opetussuunnitelmaan politiikan hivuttautumisena koulumaailmaan.

Ilmapiirin kiristymistä ja kouluväen jakautumista kuvaa puuskahdus: ”Ilmapiiri on käymässä sellaiseksi, ettei kohta voi tällaisia asioita käsitellä, kun tieto on muuttunut poliittiseksi.” Näin perustelee näkemystään vastaaja, joka pitää väitettä koulujen neutraaliksi vyöhykkeeksi julistamisesta todennäköisenä, mutta ei toivottavana.

Toinen väite: kasvisruokaa kaikille

Opinkirjon Delfoi-paneelin toinen väite koski kouluruoan tulevaisuutta. Väitimme, että vuonna 2025 koulun ruokalassa tarjoillaan lihaa tai kalaa vain kerran viikossa.

Tähän väitteeseen otti kantaa 36 vastaajaa. He pitivät väitettä keskimäärin jokseenkin toivottavana (toivottavuuden keskiarvo 4 ja keskihajonta 1,4; todennäköisyyden keskiarvo 3 ja keskihajonta 1,4). Vastaajista opiskelijat ja koululaiset, joita vastaajien joukossa oli kahdeksan, pitivät kouluruoan kasvispainotteisuutta keskimäärin hiukan muita toivottavampana, mutta suhtautuivat sen toteutumiseen pikkuisen pessimistisemmin. Peruskoulujen ja lukioiden opettajia taas ajatus kasvisruokaan siirtymisestä miellytti keskimäärin muita vastaajia vähemmän. Heitä kyselyyn vastaajien joukossa oli kahdeksan.

”Koulun ja oppilaiden pitää saada osallistua päätöksentekoon”

Kommenteissaan vastaajat arvelivat, että lihan hinta nousee, mikä luonnostaan vähentää punaisen lihan käyttöä. Toisaalta muistutettiin myös siipikarjan lihan kevyemmästä hiilijalanjäljestä ja suositeltiin kotimaisen kalan monipuolista käyttöä.

Kasvisruokailuun siirtymisen todennäköisyyttä vähensi vastaajien mielessä esimerkiksi ajatus kasvisruokailun ja lihankorvikkeiden kalleudesta. Toisaalta yksi vastaaja muistutti palkokasvien edullisuudesta. Lisäksi pohdittiin sitä, voidaanko muutoksia joukkoruokailussa toteuttaa, sillä kenties lihansyöntiä pidetään yksilön valintana, johon ei voi puuttua. Toinen vastaaja huomautti, että ainakaan ruokapäätöksiä ei saa tehdä ilman, että koulu ja oppilaat osallistuvat päätöksentekoon. Myös etujärjestöjen lobbauksen ja lihantuottajien edunvalvonnan uskottiin hidastavan muutoksia julkisessa ruokailussa.

Ennakkoluuloja ja tiedon puutetta

Kommenttien perusteella kasviruokailuun liittyy edelleen ravitsemuksellisia ennakkoluuloja. Kaksi vastaajaa epäili kasvisruoan monipuolisuutta ja terveellisyyttä.

Myös biologisessa perustietämyksessä näyttää olevan aukkoja, sillä yksi vastaaja peräänkuulutti kotimaisen luomulihan hiilijalanjäljen vertailua ulkomaisiin kasviksiin. Koska ravintoketjussa energiaa aina häviää tasolta toiselle siirryttäessä, kasviksia ilmastoystävällisempi liha lienee mahdottomuus. Karjaa kun ruokitaan kasveilla, joita ihminen voisi joko syödä sinällään tai joiden viljelyalalla voitaisiin tuottaa eläinravinnon sijaan ihmisravintoa.

Kolmas väite: koulut kilpailemaan päästövähennyksistä

Kyselyn kolmannessa väitteessä vastaajat saivat ottaa kantaa koulujen väliseen kilpailuun päästövähennyksistä. Väitimme, että vuonna 2025 media julkistaa koulujen hiilijalanjäljen samaan tapaan kuin nykyisin lukioiden keskiarvorajat ja ylioppilaskoetulokset.

Tähän väitteeseen saatiin 36 vastausta. Vastaajat pitivät väitettä keskimäärin jokseenkin toivottavana (toivottavuuden keskiarvo 3,8 ja keskihajonta 1,4; todennäköisyyden keskiarvo 3,4 keskihajonta 1,3). Vastaajista koululaiset ja opiskelijat pitivät koulujen keskinäistä kilpailua päästövähennyksistä keskimäärin muita toivottavampana ja todennäköisempänä tulevaisuudenkuvana. Myös peruskoulujen ja lukioiden opettajia väite miellytti keskimääräistä enemmän, mutta he pitivät sen toteutumista muita hiukan epätodennäköisempänä.

”Yhteisöllinen kilvoittelu ei ole pahasta”

Väitettä toivottavana pitävät perustelivat vastaustaan esimerkiksi kilvoittelun aktivoivalla vaikutuksella.

Keskinäistä kilpailua pidettiin myös helppona toteuttaa ja hyvänä keinona kiinnittää huomiota tärkeään asiaan. Kilpailua todennäköisenä pitänyt vastaaja totesi, että koko julkiselle sektorille on todennäköisesti tulossa jonkinlaiset mittarit.

”Koulu ei voi itse vaikuttaa kaikkeen”

Kilpailuun kielteisesti suhtautuvat vastaajat muistuttivat, että koulun hiilijalanjälkeen vaikuttaa moni seikka, johon koulu ei voi itse vaikuttaa. Esimerkiksi koulurakennukset eivät ole keskenään vertailukelpoisia, ja haja-asutusalueiden pitkät koulumatkat tuottavat runsaasti päästöjä.

Lisäksi hiilijalanjäljen mittareihin kaivattiin läpinäkyvyyttä ja ennustettiin, että tulevaisuudessa kenties saadaan toisenlainen entistä kuvaavampi ja helppokäyttöisempi käsite.

Kyselyn taustaa ja lisätietoja

Kysely tuotettiin eDelphi-sovelluksella, joka on avoimen lähdekoodin metodiohjelmisto tulevaisuudentutkimuksen ja Delfoi-metodin käyttöön. (Sovellus vaatii kirjautumista, mutta sitä voi käyttää maksutta.)

EDelphi-sovellukseen sisältyvässä Ilmastot@komossa jaetaan koulujen avuksi viisi työkalua, joissa tutkivan oppimisen keinoin paneudutaan ilmastonmuutokseen ja päästöjen vähentämiseen eri tasoilla luokasta kouluun ja kotikunnasta koko Suomeen. Työkaluja yhdistää Delfoi-metodi, jonka tähtäin on nykyhetkessä tapahtuvissa ratkaisuissa.

Ilmastot@komo on osa Ilmastokirjon Open työkalupakkia, jossa on tarjolla runsaasti muitakin työkaluja kokonaisvaltaisen ilmastokasvatuksen toteuttamiseen.

Lisää ilmastotakomosta

 

 

 

Jaa sosiaalisessa mediassa