Kenttäraportti kouludemokratiasta
Jyväskylän Lohikosken koulussa on pilotoitu syyslukukaudella 2019 luokkavaltuustoksi kutsuttua kouludemokratian muotoa. Luokkavaltuustolla tarkoitetaan kerran viikossa tapahtuvaa koululuokan kokousta, jossa opettaja ja oppilaat keskustelevat menneestä ja tulevasta koulunkäynnistä sekä tekevät yhteistä työtä koskevia päätöksiä. Luokka käsittelee aiheita, joita oppilaat ja opettaja ovat ilmoittaneet kokoukseen. Aiheita tarkastellaan, arvioidaan ja kehitetään yhdessä. Käsiteltävistä asioista tehdään päätöksiä demokraattisesti useimmiten yksimielisesti sopimalla tai enemmistön päätöksellä.
Menetelmän testaamiseen osallistuu Lohikosken koulussa ensimmäinen luokka, neljäs luokka ja kaksi viidennettä luokkaa. Pilotointi päättyy syyslukukauden lopussa. Jo tähänastisen toiminnan perusteella on mahdollista tehdä päätelmiä luokkavaltuustosta. Niitä ovat:
1.Oppilaat käyttävät mahdollisuutta vaikuttamiseen vastuullisesti. Pilotoinnin perusteella näyttää siltä, että oppilaat ymmärtävät hyvin kouludemokratian idean. He toivovat asioita, jotka ovat mielekkäitä koulutyön päämäärien kannalta. Oppilaiden aloitteet vastaavat usein opetussuunnitelmaa. He haluavat mm. parantaa työrauhaa, tehdä oppimisretkiä, lisätä kouluhyvinvointia ja opiskella enemmän mieluisia asioita.
2. Kouludemokratialla on myönteinen vaikutus luokan toimintaan. Tähän saakka tehtyjen tutkimusten mukaan luokkavaltuusto parantaa luokan toimintaa. Tämä tulos vahvistettiin pilotoinnissa. Eräässä luokassa oppilaat arvostelivat työrauhaa ja esittivät konkreettisia keinoja sen parantamiseksi. Seuraavassa kokouksessa todettiin, että luokan työrauha oli parantunut. Näyttää siltä, että luokkavaltuustossa voidaan etsiä ratkaisuja luokan ongelmiin, mistä seuraa toiminnan parantuminen.
3. Luokkavaltuusto lisää oppilaiden vaikutusmahdollisuuksia. Tutkimukset osoittavat, että oppilaiden osallistuminen luokan asioista päättämiseen riippuu opettajasta. Hänen on oltava valmis kuulemaan oppilaita sekä antamaan heille valtaa ja vastuuta. Pilotointiin osallistuneet opettajat onnistuivat näissä asioissa. He käyttivät veto-oikeuttaan perustellulla tavalla, kartoittivat oppilaiden mielipiteitä, antoivat oppilaiden äänestää tehtävistä päätöksistä ja toteuttivat heidän toiveitaan. Oppilaat saivat läpi mm. seuraavia asioita:
– kerran kuukaudessa toteutettavan vapaatunnin
– retkiä
– naamiaiset koulupäivän aikana
– uusia istumajärjestyksiä
– enemmän askartelua
– mahdollisuuden soittaa pianoa välitunneilla
– luokan postilaatikon
– diskon ja kummituskäytävän järjestämisen
– enemmän pelejä ja leikkejä liikuntaan
– mahdollisuuden laskea matematiikkaa käytävällä
– kerran viikossa toteutettavan kirjoitustunnin
– yhteistyötä muiden luokkien kanssa
– työrauhaa ylläpitäviä keinoja.
4. Ikä ei ole este. Jo nuoretkin oppilaat voivat ottaa osaa luokan asioista keskustelemiseen ja päättämiseen. Vaikka luokkavaltuusto-oppaissa suositellaan, että toimintatapaa toteutetaan täydessä muodossaan vasta kolmannella luokalla, päätti pilotointiin osallistunut ensimmäisen luokan opettaja toimia toisin. Hän antoi oppilaiden esittää kokouksia varten kirjallisia aloitteita ja ottaa osaa luokan asioiden suunnitteluun. Kokoukset olivat onnistuneita, oppilaiden aloitteet mielekkäitä ja keskustelu järkevää.
5. Rakenteet ovat tärkeitä. Kouludemokratian toteutumista edistää luokkavaltuuston virallisen ohjelman noudattaminen. Kun kokouksissa seurataan menetelmän vaiheita tarkasti, on keskustelu laadukasta ja oppilaat saavat vaikuttaa päätöksiin. Siksi oppilaiden vaikutusmahdollisuuksia kannattaa tukea huolella kehitettyjen menetelmien avulla.
Opinkirjo julkaisee vuoden tammikuussa 2020 pilotoinnin pohjalta käytännöllisen oppaan opettajille luokkavaltuustosta. Siinä kuvataan, miten luokkavaltuustoa toteutetaan ja millaisia asioita toiminnassa tulee ottaa huomioon.
Antti Moilanen
asiantuntija, Opinkirjo
Kirjoittaja on peruskoulun opetuksen kehittämisestä kiinnostunut kasvatustieteen tohtorikoulutettava Oulun yliopistosta, joka on syksyn ajan tehnyt opasta luokkavaltuustosta tukemaan kouludemokratian toteutumista.
KIRJALLISUUS
Budde, J. & Weuster, N. 2017. Class Council Between Democracy Learning and Character Education. Journal of Social Science Education 16(3), 52–61.
die Beteiligungsagentur 2013. Evaluationsauswertung zur Einführung des Klassenrats in rheinland-pfälzischen Schulen. https://www.derklassenrat.de/wp-content/uploads/2013/12/derklassenrat-evaluation-praesentation.pdf.
Jesch, H., Perels, F. & Diel, E. 2013. Bericht über die Evaluation der Qualifizierungsmaßnahme zum Klassenrat des HKM-Projekts ”Gewaltprävention und Demokratielernen” (GuD) Teil II. https://gud.bildung.hessen.de/Fortbildungen/KR_Info_Evaluation_IQ_2013.pdf
Kiper, H. 1997. Selbst- und Mitbestimmung in der Schule. Das Beispiel Klassenrat. Baltmannsweiler: Schneider.
Otto, C. 2019. Klassenrat aus Schülersicht. Teoksessa: Mateneen – Praxishefte Demokratische Schulkultur 2: Der Klassenrat, 11–13.