Siirry sisältöön

Emme saa menettää nuorten uskoa demokratiaan

Kuvittele itsesi lukiolaiseksi ja ulos räntäsateeseen vakuuttamaan ohikulkijoita siitä, miksi heidän pitäisi allekirjoittaa kansalaisaloite, jota et kuitenkaan itse alaikäisyytesi tähden voi allekirjoittaa. Olet vakuuttunut tarpeesta muuttaa toisen asteen koulutus aidosti maksuttomasti, koska olet huomannut oppikirjoihin ja muihin materiaaleihin kuluvan kohtuuttomasti rahaa. Olet ehkä itse joutunut tietoisesti tai tiedostamattasi jättäytymään pois harrastuksista tai lukion retkiltä, jotta perheelläsi säästyisi rahaa välttämättömiin opiskelumateriaaleihin. Ja aiemmin sitä on ollut vaikea edes myöntää, sillä varattomuus on tuottanut häpeää ja syyllisyyttä. Nyt takana on isompi joukko tuomassa asian julki. Lopulta motivoituneen keräystyön ansiosta saatte kansalaisaloitetta puoltamaan 53 000 allekirjoitusta. Luku on huima jo siksi, ettei laskuissa ole mukana ne kaikki alaikäiset toisen asteen opiskelijat tai vielä toisen asteen koulutuksesta haaveilevat, jotka ehkä kuitenkin haluaisivat seistä aloitteen takana.

#maksuton2aste-kansalaisaloite oli opiskelijajärjestöjen ja nuorten yhteinen voimanponnistus syksyllä 2017 ja keväällä 2018. Helmikuussa 2019 eduskunnan sivistysvaliokunta totesi, ettei aloitteessa vaadittu selvitystyö kuulu eduskunnalle vaan hallitukselle, eikä siksi tue aloitetta. Sivistysvaliokunta esitti eduskunnalle kahta lausumaa, mutta niissä aloitteen tavoitteet oli vesitetty. Vastaus oli tyrmäävä suhteessa esitettyyn huoleen ja nähtyyn vaivannäköön. Päätös oli omiaan rapauttamaan uskoa demokratiaan, mahdollisuuteen vaikuttaa yhteisiin asioihin poliittisen koneiston ulkopuolelta, saati sisältä käsin. Nuoret olisivat voineet heittää pyyhkeen kehään, kyynistyä ja todeta, että pitäkää tunkkinne. Sen sijaan he tulistuivat ja halusivat vaikuttaa entistä tarmokkaammin. Eräs lukiolainen lähetti viestin Lukiolaisten Liiton puheenjohtajalle: “Pitääks meidän nyt kerätä kaikki ne äänet uudestaan?” Alle kahden viikon päästä sivistysvaliokunnan tuomiosta opiskelijajärjestöjen johdolla nuoret marssivat eduskuntatalon portaille osoittamaan mieltä. “Kiss my muotoseikka” luki yhdessä kyltissä ja “nuoret haluu vaikuttaa” toisessa. Mukana oli satoja ihmisiä.

Sivistysvaliokunta teki tietämättään palveluksen demokratiakasvatukselle vedotessaan alunperin aloitteen näennäiseen muotovirheeseen, sillä nuoret eivät olleet valmiita nielemään selitystä. Tämän johdosta moni oli ensimmäistä kertaa käyttämässä kansalaisoikeuttaan osoittaa mieltä ja todisti tekojensa seurauksena poliittisen diskurssin muutosta. Lähestyvien vaalien alla poliitikot joutuvat kohtaamaan kasvotusten pettyneet mielenosoittajat, jotka penäävät edelleen kantaa aloitteen sisältöön ja vastuuta kuulla nuoria entistä paremmin. Tällä kertaa poliitikot eivät voi piiloutua muotoseikkojen taakse, vaan joutuvat paljastamaan arvolatauksensa. Nähtäväksi jää, liittyykö nuorten tai ylipäätään kansalaisten kuuleminen vastaisuudessakin vain vaaleja edeltävään aikaan. Ainakin lasten ja nuorten kuulemisen keinoja on välttämätöntä uudistaa. Emme halua menettää heidän uskoaan poliittiseen järjestelmäämme.

Julia Petäjä
Opiskelijatoiminnan suunnittelija
Suomen Lukiolaisten Liitto

Jaa sosiaalisessa mediassa