Osallistuminen oli monimuotoista ja luovaa

Kyselyyn vastasi yli puolet istuntoon osallistuneista kouluista. Tulokset osoittavat, että Nuorten parlamentti ei ole pelkkä yksittäinen tapahtuma, vaan siitä rakennetaan kouluissa osaksi laajempaa osallisuuden ja demokratiakasvatuksen kokonaisuutta.

Suosituimpia osallistumisen muotoja olivat:

• kysymysten äänestäminen (83 % vastanneista kouluista),
• suullisen kysymyksen aiheen laadinta (66 %),
• istunnon seuraaminen koulussa (46 %),
• kokemusten jakaminen istunnon jälkeen (76 %).

Monet koulut tarjosivat mahdollisuuden hakea mukaan joko oppilasedustajaksi tai toimittajaoppilaaksi. Hakuprosessit olivat usein avoimia ja kaikkia kannustettiin osallistumaan.

Oppitunteja, keskusteluja ja suoria lähetyksiä

Kyselyyn vastanneet koulut kertoivat, että Nuorten parlamentti oli liitetty monin tavoin osaksi opetusta ja koulun arkea. Usein toimintaan osallistui koko koulu.

• Istunnon seuraaminen suorana lähetyksenä tai tallenteena oli suosittua. Yhdessä koulussa järjestettiin koko koulun katsomo yli 700 oppilaalle.
• Äänestykset ja kysymysten ideointi toteutettiin Forms-kyselyinä, pienryhmissä tai oppitunneilla. Jossain kouluissa oppilaat pohtivat edustajien äänestyspäätöksiä ennakkoon.
• Oppilasedustajat ja toimittajaoppilaat jakoivat kokemuksiaan muille muun muassa aamunavauksissa, luokkatunneilla ja valokuvanäyttelyiden tai paikallislehden juttujen kautta.

Erityisen hienoja esimerkkejä olivat tilaisuudet, joissa koulut järjestivät vaalipaneeleja oikeiden kansanedustajien kanssa, tai kutsuivat eduskunnan nuorimman kansanedustajan teams-vieraaksi kertomaan vaikuttamisen mahdollisuuksista.

Koulut saattoivat tarttua tilaisuuteen vaikuttaa aktiivisesti. Eräässä koulussa oli järjestetty mielenosoitus koulurauhan puolesta kiusaamista vastaan. Kiinnostavia projekti oli myös lähetettävien suullisten kysymysten kokoaminen vaalikahveilla tai toiminnan kytkeminen osaksi TET-harjoittelua.

Some käyttöön aktiivisesti

Myös sosiaalinen media oli monella koululla aktiivisessa käytössä. Esimerkiksi oppilaskunnan hallituksen Instagram-tilillä jaettiin tunnelmia parlamenttipäivästä, ja oppilaat reagoivat päivityksiin runsain kommentein ja emojein.

Toisessa koulussa oppilasedustajan ja toimittajaoppilaan matkaa Eduskunta-talolle  seurattiin valokuvin ja tarinoin, ja paikallislehti julkaisi kokemuksista jutun.

Demokratiaa arjessa

Raportin tulokset osoittavat, että oppilaiden osallistamisessa yhdistyy parhaimmillaan koulun arki, yhteiskuntaoppi, mediaosaaminen ja nuorten aito vaikuttaminen. Nuorten parlamentti toimii paitsi yhteiskunnallisena oppimisympäristönä, myös väylänä nuorille tulla kuulluiksi ja vaikuttaa.

Kyselyn avoimet vastaukset paljastavat, että kouluissa tehdään paljon hyvää työtä nuorten osallisuuden tukemiseksi luovasti, omaehtoisesti ja arjen realiteetit huomioiden.