Siirry sisältöön

Hymy-veistoksen historiaa

Hymy-veistoksia on jaettu Suomen kouluissa vuodesta 1954 lähtien.

Hyvän Toveruuden Kilpa ja siihen liittyneet Hymy-tuotteet levisivät nopeasti suomalaiseen yhteiskuntaan. Hymy-tuoteperheeseen kuuluivat myös rintamerkki, julisteet, rainat ja leimasin, jolla opettajat saattoivat leimata oppilaiden vihkotehtäviä hyvästä yrityksestä.

 

Hymy-veistoksen synty

Hymy-veistoksen juuret ulottuvat aina 1950-luvulle asti, jolloin lasten oppikoulunkäynnin tueksi perustettiin Opintorahayhdistyksen tuki. Yhdistys tähtäsi toiminnallaan siihen, että vähävaraisten perheiden lapsista ainakin kaikkein lahjakkaimmat voisivat halutessaan kouluttautua.

Järjestön painiessa taloudellisten huolien kanssa tarvittiin tuote, jota välittämällä se saisi varoja toiminnan tueksi. Pentti K. Vilppula sai ajatuksen käyttää tuotteessa hymyileviä lapsen kasvoja. Vuonna 1952 Heikki Nieminen loi hymypojan Vilppulan idean pohjalta. Hymy-veistoksia alettiin jakaa kouluissa Hyvän toveruuden kilvan palkintona, jossa luokka kilpaili siitä, kuka on ystävällisin, rehdein ja hymyilevin.

 

Hymy-palkittuja 1950-luvulta.

 

Hymy-veistoksen saajan ensimmäiset viralliset kriteerit olivat seuraavat:

-Hän on rehti ja luotettava toveri

-Hän haluaa säilyttää terveet ja raittiit elämäntavat ajatuksissa, sanoissa ja teoissa.

 

Hymy-veistoksen sukupuolella ei kuitenkaan tuntunut olevan merkitystä, vaan veistoksia jaettiin sen mukaan, kumpia varastossa sattui olemaan.

Pian Hymypojan jälkeen syntyi myös Hymytyttö, joka oli niin ikään taiteilija Heikki Niemisen suunnittelema. Hymy-veistoksen sukupuolella ei kuitenkaan tuntunut olevan merkitystä, vaan veistoksia jaettiin sen mukaan, kumpia varastossa sattui olemaan. Palkinnon saajat olivat niin onnellisia saamastaan tunnustuksesta, että veistoksen sukupuoli ei paljoa haitannut.

Jaa sosiaalisessa mediassa