Nuorisotyöntekijä on myös demokratiakasvattaja
Nuori2026-päivillä järjestetyssä ohjelmassamme tarkasteltiin nuorisotyön roolia demokratiakasvatuksen toteuttajana. Keskustelussa korostui, että demokratiaa opitaan arjessa, yhdessä toimimalla ja vaikuttamalla
Nuorisotyöllä on keskeinen rooli demokratiakasvatuksessa. Aihetta lähestyttiin käytännön työn näkökulmasta. Nuorten kanssa toimiessaan myös nuorisotyöntekijä toimii demokratiakasvattajana.
“Jaan aktiivisesti valtaa nuorille.”
Syksyllä 2025 julkaistiin demokratiakasvatuksen visio. Se kokoaa yhteen monialaisen toimijajoukon näkemyksen demokratiakasvatuksen perustasta ja toteuttamisesta. Vision mukaan demokratiakasvatus voidaan jäsentää kolmen t-kirjaimen kautta: tieto, toiminta ja tahto. Jäsennys avaa myös nuorisotyöntekijöille ja muille kasvattajille tapoja hahmottaa omaa työtään demokratiakasvatuksen toteuttajana.
Nuorisotyöntekijän toteuttamaa demokratiakasvatusta tarkastelivat dialogisesti vanhempi yliopistonlehtori Matti Rautiainen Jyväskylän yliopistosta ja erikoistutkija Anu Gretschel Nuorisotutkimusseurasta.
Esiintyjien dialogissa korostui näkemys siitä, että demokratiakasvatuksessa ei ole kyse vain osallistumisen mahdollistamisesta. Tavoitteena on myös oppia ymmärtämään millainen demokraattinen yhteiskunta on, miten kansalaisyhteiskunta tuo asioita näkyväksi ja mitä demokratia tarkoittaa arjen käytännöissä.
“Otan dialogisen demokratiakasvatuksen työkaluksi.”
Nuorisotyö ja nuorisotyölliset menetelmät ovat avainasemassa, koska demokratiaa opitaan toimimalla yhdessä ja kohtaamalla toisia jokapäiväisessä arjessa.
Ohjelmassa nostettiin esiin myös nuorten tulevaisuususkon merkitys. Jos usko omaan tulevaisuuteen heikkenee, voi se pitkällä aikavälillä rapauttaa myös luottamusta demokraattiseen järjestelmään.
“Nuorten ääni kuuluviin eri paikoissa heitä kunnioittaen.”
Siksi nuorille on tärkeää tarjota aitoja mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, millaisia asioita yhteisöissä nostetaan esiin ja päätettäviksi. Vaikuttamisen paikkoja tarvitaan niin koulussa, harrastuksissa kuin laajemmin yhteiskunnassakin.
Demokratiakasvatuksessa tarvitaan ainakin
- kokemuksia siitä, että voin vaikuttaa
- rakenteita, joissa voin vaikuttaa yhdessä muiden kanssa
- tunnetta siitä, että toiminnallani on merkitystä.
Ohjelman päätteeksi osallistujat kirjoittivat omia demokratiakasvatuslupauksiaan. Lupauksissa tuli esiin nuorille annettavan tilan ja vallan mahdollistaminen, kunnioittava sekä tasa-arvoinen kohtelu, myös työntekijän oman roolin tunnistaminen ja osaamisen ylläpitäminen.
Ohjelman toteuttivat yhteistyössä Nuorten Suomi, Itä-Suomen aluekoordinaatio/Metsäkartano ja Opinkirjo.
Teksti: Tiina Karhuvirta, erityisasiantuntija, Kehittämiskeskus Opinkirjo
Kuva: Tuisku Siirilä, toimistoassistentti, Nuorten Suomi
Tekstin nostot ovat esimerkkejä annetuista demokratiakasvatuslupauksista.