Nuorten parlamentin digiraadit: nuoret haluavat vaikuttaa
Digiraatien osallistujat lähettivät selkeän viestin päättäjille: vaikuttamisen mahdollisuuksia on vahvistettava niin koulussa, kunnissa kuin yhteiskunnallisessa keskustelussa.
Halua osallistua on, mutta mahdollisuudet eivät jakaudu tasaisesti
Nuoret haluavat osallistua ja vaikuttaa itseään koskeviin päätöksiin. Osallistumisen tulee olla kuitenkin vaikuttavaa eikä vain näennäinen muodollisuus. Jotta kokemus osallisuudesta on vahvaa, nuoren on nähtävä, mikä merkitys osallistumisella on osana päätöksentekoa.
Nuorilla on halua osallistua ja vaikuttaa, mutta digiraatien keskusteluissa tuli selväksi, että kaikki eivät pääse mukaan yhdenvertaisesti. Osallistumismahdollisuudet voivat kasautua samoille aktiivisille nuorille. Tieto vaikuttamisen mahdollisuuksista ei edes tavoita aina kaikkia.
Keskusteluissa korostui tarve matalan kynnyksen osallistumisen paikoista. Nuoret toivoivat esimerkiksi enemmän kyselyitä, anonyymejä palautekanavia ja turvallisia tilanteita, joissa oman mielipiteen voi tuoda esiin ilman pelkoa.
Koulu on tärkeä paikka oppia vaikuttamaan
Digiraateihin osallistuneet huomauttivat koulun merkityksestä osallisuuden ja vaikuttamisen taitojen vahvistajana. Kouluissa pitäisi olla enemmän mahdollisuuksia osallistua yhteisten asioiden käsittelyyn, harjoitella keskustelua ja opetella vaikuttamisen käytäntöjä kouluarjessa.
Oppilaskuntatoiminta, yhteiset keskustelut, pienryhmätyöskentely ja erilaiset kyselyt mainittiin osallistavia toimintatapoina kouluissa.
Nuorisovaltuustoilta toivotaan näkyvyyttä ja vaikutusvaltaa
Osa keskustelijoista koki nuorisovaltuustot tärkeiksi vaikuttamisen kanaviksi. Samalla todettiin, ettei niiden toiminnasta tiedetä riittävästi. Nuoret pohtivat myös sitä, onko nuorisovaltuustoilla tarpeeksi todellista vaikutusvaltaa.
Nuorisovaltuustojen tunnettuutta pitäisikin lisätä, jotta yhä useampi nuori tietäisi niiden toiminnasta ja mahdollisuuksista osallistua. Valtuustoille pitäisi turvata hyvät mahdollisuudet vaikuttaa päätöksentekoon.
Neljä viestiä päättäjille
Digiraatien pohjalta nuoret esittivät neljä keskeistä ehdotusta:
- osallistumis- ja vaikuttamistapoja kehitettäessä on varmistettava, että kaikilla nuorilla on mahdollisuus osallistua
- koulua ja opetusta on kehitettävä niin, että nuorilla on arjessa useita mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon ja harjoitella vaikuttamista
- nuorisovaltuustojen toimintaa on kehitettävä siten, että kunnan nuoret tietävät niiden toiminnasta
- nuorisovaltuustoilla on oltava oikeita vaikuttamisen mahdollisuuksia päätöksenteossa.
Taustaa
Digiraatien koonti luovutettiin eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle 20.3. Nuorten parlamentin istunnossa. Yhteenvedon vastaanotti tulevaisuusvaliokunnan Lasten, nuorten ja perheiden tulevaisuus -ohjausryhmän puheenjohtaja Lotta Hamari. Tilaisuudessa oli mukana myös tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja Anna Kontula ja tulevaisuusvaliokunnan jäsen Mikko Polvinen
Opinkirjo järjesti Lapsen oikeuksien viikolla 17.–21.11.2025 kahdeksan digiraatia, joihin osallistui yhteensä 250 nuorta eri puolilta Suomea. Yksi raadeista toteutettiin ruotsiksi. Digiraadeissa pohdittiin, miten nuoret haluavat vaikuttaa, millaisia vaikuttamismahdollisuuksia heillä on ja miten niitä tulisi kehittää.
Miten nuoret haluavat vaikuttaa
Teksti: Tiina Karhuvirta, erityisasiantuntija Opinkirjossa
Kuva: Nicol-Maria Stefanidou Opinkirjon nuorten aloiteryhmän jäsen