Kouludemokratian käsikirjaa kirjoittamassa
Kouludemokratian käsikirja – opas kouludemokratian toteuttamiseen julkaistaan Educa-messujen yhteydessä 23.1.2026. Kouludemokratian käsikirja ottaa osaa demokratiakasvatuksesta käytävään aktiiviseen keskusteluun. Tutkimusten perusteella tarve demokratiakasvatuksen toteuttamiselle kouluissa on suuri. Käsikirja pyrkii vastaamaan tähän tarpeeseen tarjoamalla opettajille työkalun demokraattisten toimintamallien käyttöönottamiseen. Tässä blogitekstissä Käsikirjan kirjoittaneet Ville Mäki ja Sari Hietamäki kuvaavat kirjoitusprosessia ja valottavat ajatuksia käsikirjan takana.
Kouludemokratia valikoitui kirjan aiheeksi, koska aiheesta ei ole saatavilla kovinkaan montaa suomenkielistä opasta. Halusimme kirjoittaa oppaan, jossa keskeiset mallit olisivat yksissä kansissa. Tavoitteenamme oli lisäksi, että malleja olisi helppo lähestyä ja ottaa käyttöön. Aihetta väitöskirjassaan tutkinut KT Mikko Tujula kutsuu kouludemokratiaa demokratiakasvatuksen käytännön toiminnaksi. Käsikirjassa katse on vahvasti käytännössä, mutta myös teoriaa on mukana.
Kouludemokratia voidaan nähdä sekä itseisarvona että välinearvona. Osallistumalla koulussa erilaisiin demokraattisiin prosesseihin, oppilaat saavat kokemuksia, jotka he voivat viedä myös luokkahuoneen ulkopuolelle. Samalla oppilaiden mahdollisuus vaikuttaa koulussa tapahtuvaan toimintaan on jo itsessään tärkeää – velvoittaahan laki heitä olemaan siellä jokaisena arkipäivänä.
Uusia suuntia etsimässä
Nykyisellään kouludemokratia rakentuu pääasiassa oppilaskunnan hallituksen toiminnan varaan. Katsomme, että laajempaa keskustelua erilaisista kouludemokratian muodoista tarvitaan, sillä demokratia on määritelmällisesti dynaaminen ja avoin kokonaisuus. Paikoilleen jähmettyminen ja yhteen malliin turvautuminen on toisin sanoen pitkässä juoksussa demokratialle haitallista. Emme sano, ettei hallitustoiminta saisi muodostaa osaa koulujen demokraattista toimintakulttuuria, mutta katsomme, että se tarvitsee rinnalleen monia muita muotoja.
Olemassa paljon hyvää
Suomessa tehdään paljon laadukasta työtä demokratiakasvatuksen eteen. Kouludemokratian malleja on aiemmin tuotu suomalaiseen keskusteluun myös ulkomailta, kuten luokkavaltuusto Saksasta ja koulukonferenssit Ruotsista.
Toivoisimme, että mallit, kuten luokkavaltuusto ja tulevaisuusverstas otettaisiin laajemmin käyttöön ja ne lähtisivät uudella tavalla lentoon. Samalla olemme halunneet herätellä ajattelemaan kouludemokratiaa uudelleen ja kokeilemaan erilaisia vähemmän tunnettuja toimintamalleja. Voisiko esimerkiksi rehtorin kyselytunti edustaa kouludemokratian uutta suuntaa?
Kiinnostavia haastatteluja
Käsikirjaa varten haastattelimme laajan joukon kouluun kytkeytyviä toimijoita aina oppilaskunnan hallituksesta rehtoriin ja opettajaopiskelijasta opettajankouluttajaan. Suurin haastattelemamme ryhmä oli peruskoulun ja toisen asteen opettajat. Haastatteluaineistoa syntyi yhteensä yli 150 sivun verran. Pyrimme ylläpitämään käsikirjan kirjoittamisessa Opinkirjon dialogista otetta ja kuulemaan kasvattajayhteisöä laajasti.
Haastattelut toivat käsikirjaan mukaan kokemuksellisen tason. Niiden kautta pystyimme sisällyttämään käsikirjaan myös koulun kentän toimijoiden käytännöllisen näkökulman. Haastattelut laajensivat käsitystämme kouludemokratiasta ja haastoivat ajattelemaan koulun sisällä tapahtuvia demokraattisia prosesseja uusilla tavoilla.
Lopuksi
Käsikirjasta muotoutui lopulta tiivis kokonaisuus, joka tarjoaa helposti omaksuttavaa tietoa ja konkreettisia esimerkkejä erilaisista tavoista ymmärtää ja toteuttaa kouludemokratiaa. Toivomme, että käsikirja auttaa aiheesta kiinnostuneita opettajia kokeilemaan rohkeasti erilaisia malleja ja löytämään itselleen mielekkään tavan edistää demokraattisia käytänteitä niin luokkahuoneessa kuin koulussa laajemmin.
Käsikirjasta kuulet myös Opinkirjon Youtube-kanavalla, jossa ensimmäinen osa Kouludemokratia-sarjasta on nyt julkaistu: Mikä kouludemokratia?
Lähteet:
Ahonen, S. (2007). Pitäisikö kouludemokratia keksiä uudelleen? Teoksessa P. Arola & P. Sallila (toim.). Koulussa kansalaiseksi. Opettaja ja aktiivinen koulukulttuuri. Kansainvalistusseura, 33–51.
Gretschel, A., Rautiainen, M., Vanhanen-Nuutinen, L., Tarvainen, K. (2023). Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatus Suomessa: Tilannekuva ja suositukset 2023. Valtioneuvoston kanslia.
Kärenlampi, P. (1999). Taistelu kouludemokratiasta: kouludemokratian aalto Suomessa. Suomen historiallinen seura.
Moilanen, A. (2019). Luokkavaltuusto – Opas kouludemokratian edistämiseen. Kehittämiskeskus Opinkirjo.
Tujula, M. (2023). Aktiiviseksi koulussa ja yhteiskunnassa. Kouludemokratian toteuttaminen peruskoulussa. Kasvatustieteellisiä tutkimuksia, numero 165. Helsingin yliopisto.
Wulff, A. (2010). Demokrati i skolan. En metodbok. https://omaoppilaskunta.fi/wp-content/uploads/sites/14/2019/06/Demokrati_i_skolan.pdf
YTM, väitöskirjatutkija Ville Mäki ja YTM (väit.) Sari Hietamäki
Asiantuntijat / Kehittämiskeskus Opinkirjo