Koulunuorisotyön suuntaa kirkastamassa
Koulunuorisotyö hakee paikkaansa osana koulun arkea ja yhteisöllistä opiskeluhuoltoa. Kehittämiskeskus Opinkirjo työskentelee osana osaamiskeskus Nuoskaa sen eteen, että työmuoto ei jäisi irralliseksi, vaan se nähtäisiin luontevana osana koulujen hyvinvointityötä ja sen rooli ja tehtävä osana kokonaisuutta olisi selkeä. Kirjoituksessa avataan koulunuorisotyön nykytilaa ja kehittämisen suuntaa. Tekstissä käytetty termi ”koulunuorisotyö” kattaa myös toisen asteen oppilaitoksissa tehtävän nuorisotyöllisen toiminnan.
Koulunuorisotyö mahdollistajana
Yli 90 % kunnista ilmoittaa tekevänsä nuorisotyötä kouluissa tai oppilaitoksissa (Kivijärvi ym. 2024). Työ tukee kouluyhteisön hyvinvointia, nuorten vertaissuhteita ja osallisuutta sekä luo tilaa yksilölliselle kohtaamiselle koulun arjessa. Koulunuorisotyö nähdään monin paikoin mahdollistajana: työnä, joka rakentaa yhteisöllisyyttä ja toimii sillanrakentajana nuorten ja koulun aikuisten välillä.
Tästä huolimatta koulunuorisotyö on varsin jäsentymätöntä. Sisällöt, tavoitteet ja käytännöt vaihtelevat kunnittain ja työntekijöiden nimikkeet sekä hallinnollinen sijoittuminen vaikuttavat toteutukseen.
Yhtenäistä, toimijoiden kesken jaettua määritelmää koulunuorisotyölle ei vielä ole. Tällä hetkellä koulunuorisotyötä määritellään laajimmin ennen kaikkea nuorisopalveluiden omissa asiakirjoissa. Jotta työmuoto voisi kehittyä kestävästi ja tulla osaksi koulun arjen rakenteita, sen olisi tärkeää näkyä myös opetuksen ja opiskeluhuollon suunnitelmissa sekä laajemmin kunnan ja hyvinvointialueen suunnitelmissa.
Koulunuorisotyön vakiintuminen edellyttää:
- yhteistä, selkeää määritelmää
- strategisia kirjauksia kunnallisissa ja alueellisissa suunnitelmissa
- rakenteiden ja vastuiden selkeyttämistä
- toimivia yhteistyön muotoja opetuksen, opiskeluhuollon ja nuorisotyön välillä.
Osaamiskeskus Nuoska koulunuorisotyötä kehittämässä
Nuoskan tehtäviin kuuluu koulunuorisotyön määrittely sekä sen näkyvyyden vahvistaminen opetuksen ja opiskeluhuollon suunnitelmissa.
Olemme kevään 2025 aikana käyneet järjestelmällisesti läpi kirjallisuutta ja muuta aineistoa, joka käsittelee koulunuorisotyötä. Tarkoituksena on ollut hahmottaa yleisimpiä määritelmiä ja tunnistaa samalla olennaisia tietoaukkoja, joita täydennetään ja täsmennetään myöhemmin yhdessä kentän toimijoiden kanssa. Määrittelytyön tuotos tukee prosesseja, joissa koulunuorisotyö kirjataan osaksi opetuksen ja opiskeluhuollon suunnitelmia.
Teemme kehittämistyötä yhteiskehittäjäkuntien, Mikkelin ja Kirkkonummen, kanssa koulunuorisotyön vahvistamiseksi sekä työmuodon kirjaamiseksi opetuksen ja opiskeluhuollon suunnitelmiin. Kehittämistyössä tarkastelemme sitä, miten ja mihin asiakirjoihin koulunuorisotyön tehtävät ja tavoitteet kannattaa kirjata. Kehittämisen työkaluna toimii Nuoskan laatima koulunuorisotyön laatuohje (Osaamiskeskus Nuoska 2023), jota päivitetään ensin yhteiskehittäjäkuntien ja syksyllä valittavien pilottikuntien kanssa. Tavoitteena on rakentaa toimintamalli, jolla tuetaan koulunuorisotyön vahvistumista pysyväksi osaksi yhteisöllisen opiskeluhuollon kokonaisuutta.
Työssä tarvitaan ymmärrystä opetustoimesta
Opinkirjo tuo Nuoskaan vahvan ja pitkäjänteisen kouluyhteistyön asiantuntemuksen. Opinkirjo on toiminut koulun kerhotoiminnan pioneerina Suomessa, ja ollut kehittämässä oppilaiden osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja monialaista oppimista jo vuosikymmenien ajan.
Keskeinen panoksemme Nuoskassa on tutkimusperustainen ja analyyttinen työ koulunuorisotyön määrittelyssä sekä dialoginen ote yhteiskehittämiseen yhdessä kuntien, koulujen ja nuorisotyön toimijoiden kanssa. Ymmärrys koulun rakenteista, pedagogiikasta ja opetussuunnitelmista auttaa avaamaan koulunuorisotyön merkitystä opetustoimen näkökulmasta. Järjestönä haluamme toimia proaktiivisena keskustelijana, joka nostaa esiin ilmiöitä, esittää kysymyksiä ja avata näkymiä nuorten hyvinvointia tukevaan kouluarkeen.
Kohti selkeää ja vakiintunutta koulunuorisotyötä
Koulunuorisotyön vahvistuminen edellyttää yhteistä kieltä, selkeitä rakenteita ja strategista sitoutumista. Tarvitaan määritelmä, joka huomioi niin nuorisotyön kuin opetuksen ja opiskeluhuollon näkökulmat ja helpottaa tavoitteiden, vaikuttavuuden ja resurssien hahmottamista. Yhtenäisempi nimikkeistö ja tehtävänkuva tukevat työn organisointia ja yhteistyötä.
Koulunuorisotyö on nähtävä investointina nuorten hyvinvointiin ja yhteisöllisyyteen – osana koulun kasvatustehtävää, ei irrallisena tukitoimena. Yhteiskehittämällä yhdessä kuntien, koulujen ja nuorisotoimen kanssa varmistetaan, että koulunuorisotyölle löytyy selkeä paikka koulun kasvattajayhteisössä. Me Opinkirjossa teemme työtä sen eteen, että koulut ja oppilaitokset ovat paikkoja, joissa nuorten osallisuus, kuulluksi tuleminen ja hyvinvointi ovat arjen perusta.
Kirjoittaja
Armi Itätalo
Asiantuntija
Kehittämiskeskus Opinkirjo/ Nuorisoalan osaamiskeskus Nuoska
Kivijärvi, A., Kauppinen, E. & Kiilakoski, T. 2024. Poikkeusoloista uuden kynnykselle. Kunnallinen nuorisotyö suomessa 2023. Nuorisotutkimusseura. Verkkojulkaisuja, 186 Kenttä. Saatavilla: https://edition.fi/nuorisotutkimusseura/catalog/view/967/951/3478-1
Osaamiskeskus Nuoska, 2023. Koulunuorisotyön laatua koskeva ohjeistus.
Kuva: StockSnap/ Pixapay
Nuoska on vuosina 2024-2026 yksi opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamasta kolmesta osaamiskeskuksesta, jotka muodostavat valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelman tavoitteiden toimeenpanoa tukevan kokonaisuuden.