Opinkirjon Ilmastokoulu – vastavoima ilmastoahdistukselle
Valtakunnallisten selvitysten mukaan lasten ja nuorten ykköshuoli on ilmasto. Opinkirjon Ilmastokoulu pyrkii vastaamaan huoleen. Ilmastokoulun päämääränä on vahvistaa lasten ja nuorten osallisuutta ja tarjota heille mahdollisuuksia aktiiviseen toimintaan, joka tähtää ilmastonmuutoksen hidastamiseen. Kutsumme laajasti eri toimijoita mukaan rakentamaan Ilmastokoulua ja antamaan sille äänensä.
Pelastakaa Lasten tuore Lapsen ääni 2019: Tulevaisuuden Suomi -raportti kertoo samaa kuin aiemmin tänä vuonna ilmestynyt valtakunnallinen Nuorisobarometri. Nuorten suurin huoli on ilmastonmuutos.
Pelastakaa Lasten verkkokyselyyn vastanneet 13−17-vuotiaat nuoret myös kokevat, etteivät aikuiset ota heidän huoltaan tosissaan eivätkä itse tee tarpeeksi ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Lisäksi nuoret tuntevat itsensä voimattomiksi: nuorten omiin vaikuttamismahdollisuuksiiin uskoi alle 40 prosenttia vastaajista. Raportin mukaan nuoret kokevatkin joutuvansa kantamaan seurauksia politiikasta, johon eivät ole itse voineet vaikuttaa. Ei ihme, että tulevaisuus ja ilmastokysymykset ahdistavat.
Kuinka kuunnella nuorta niin, että hän kokee tulevansa kuulluksi?
Toimivan vuorovaikutuksen mallin kehittäjä Thomas Gordonin mukaan hyvä kuuntelija ei anna neuvoja eikä tarjoa ratkaisuja tai lohduttavaksi tarkoitettuja sanoja. Riittää, että kuuntelee, aktiivisesti ja koko olemuksellaan. Se on usein paljon vaikeampaa kuin luulisi. Järkeily, lohduttelu ja neuvominen kun ovat sitä, mitä vanhemmat ja opettajat ovat tottuneet tarjoamaan. Sen sijaan hyvä kuuntelija eläytyy puhujaan, sanoittaa tämän tunteita ja varmistaa, että on ymmärtänyt oikein:
- Huomaan, että ilmastonmuutos surettaa sinua.
- Sua mietityttää Amazonin tilanne.
- Pelkäät, että maapallon ilmasto suistuu raiteiltaan.
- Sinua suututtaa se, että päättäjät ja aikuiset eivät tee enemmän.
Se viestii puhujalle, että keskustelukumppani näkee asiat hänen näkökulmastaan. Hän kokee tulevansa todella kuulluksi. Lisäksi aktiivinen kuuntelu auttaa puhujaa erittelemään tunteitaan. Hän saa tilaisuuden korjata kuuntelijan tulkintaa, esimerkiksi: ”Ei oikeastaan ahdista, pikemminkin olen turhautunut.”
Kielteisten tunteiden nimeämistä ei tarvitse pelätä. Kun lapsi leikkikentällä loukkaa itsensä, useimmat vanhemmat kiirehtivät lohduttamaan: ”Pikku juttu se vain oli. Ei sattunut pahasti.” Itse olen havainnut, että sen sijaan on tehokkaampaa vain sanoittaa lapsen tunne: ”Sua sattuu.” Monesti se jo riittää rauhoittamaan lapsen. Hän saa kokemuksen siitä, että ymmärrän hänen kipunsa ja jaan hänen mielensä sisällön. Hän se ole sen kanssa yksin.
Ilmastoahdistusta lievittää merkityksellisyyden kokemus
Ilmastoahdistusta tutkineen Panu Pihkalan mukaan keskeistä ilmastoahdistuksen kanssa pärjäämisessä on elämän merkityksellisyyden kokeminen. Merkityksellisyyttä edistävät toisaalta tunnetaidot ja tunteiden käsittely, toisaalta riittävät toimintamahdollisuudet ja aktiivisuus.
Myös Pelastakaa Lasten kyselyyn vastanneet nuoret ehdottivat ratkaisuksi omaan voimattomuuteensa esimerkiksi lasten rohkaisemista vaikuttamiseen ja koulujen aktivoitumista keskustelemaan ajankohtaisista poliittisista päätöksistä ja niiden konkreettisista seurauksista.
Vantaalaisessa Ruusuvuoren koulussa merkityksellisyyttä on lähdetty rakentamaan Radikaalin toivon valinnaisainepaketin kautta. Ruusuvuoressa periaatteena on se, että 8.-9-luokkalaiset valitsevat yhden kurssin Radikaalin toivon kokonaisuudesta. Ensimmäiset kurssivalinnat tehdään ensi keväänä. Kurssitarjonta on laaja ja lähtee oman koulun opettajien osaamisesta ja harrastuneisuudesta. Suunnitelmaan on kirjattu kursseja tieteestä taiteeseen ja yhteiseen vaikuttamiseen.
Yhteinen toiminta valaa merkitystä elämään ja tuottaa uudenlaista yhteisöllisyyttä ja yhteistä hyvää. Opinkirjon Ilmastokoulu on samoilla linjoilla. Vastaamme nuorten huoleen innostamalla kouluja toimintaan, jonka tavoitteena on ilmastonmuutoksen hillitseminen. Haluamme osallistaa lapsia ja nuoria, tuoda heidän äänensä kuuluville ja edistää heidän vaikuttamisen mahdollisuuksiaan. Pyrimme tekemään vaikuttamisen mahdollisimman helpoksi kokoamalla tukevan yhteistyöverkoston ja valmiita yhteysväyliä päättäjiin.
Kuinka viritellä keskustelua ilmastoasioista?
Syksyn aikana keskustelua ilmastoasioista voi viritellä esimerkiksi jaloilla äänestämällä. Siinä äänestysalue on koordinaatisto, jonka akseleista toinen kuvaa on asian tärkeyttä äänestäjälle ja toinen, kuinka samaa mieltä hän on esitetyn väitteen kanssa. Kukin äänestäjä asettuu äänestysalueella kohtaan, joka vastaa hänen mielipidettään väitteestä.
Äänestys aloitetaan lämmittelyväitteellä, esimerkiksi: ”Kissa on parempi lemmikki kuin koira.” Lämmittelyvaiheen jälkeen voidaan siirtyä haastavampiin väitteisiin ja väittää esimerkiksi: ”Koululaisten ilmastomielenosoituksista on enemmän haittaa kuin hyötyä.” Mitä räväkämpiä väitteet ovat ja mitä enemmän hajontaa syntyy, sitä vilkkaampi keskustelu niistä kehkeytyy.
Jaloilla äänestäminen on osa Otavan opistossa kehiteltyä Ilmastot@komo-kokonaisuutta, joka on rakennettu ilmastoasioiden käsittelyyn kouluissa. Lisää väitteitä ja kyselyjä löytyy Ilmastot@komon eDelphi-paneelista. (Sivuston käyttö on ilmaista, mutta vaatii kirjautumisen.)
Yläkoululaisille keskustelun virittäjäksi sopii myös Opinkirjon valiokuntasimulaatio , jossa oppilaat harjoittelevat kansanedustajana toimimista. Valiokuntasimulaation valmiissa materiaalipaketissa yhtenä aiheena on ilmastonmuutos, josta on asiantuntijavideo käsittelyn pohjaksi
Tule mukaan rakentamaan Ilmastokoulua
Kokoamme Ilmastokoulun verkkosivuille syksyn aikana kannustavia puheenvuoroja, nuorten toiveita ja kokemuksia, innostavia ilmastotekoja ja toimivia oppimateriaaleja ja toimintamalleja. Jokaisen apu on tervetullut, sillä pyrimme rakentamaan Ilmastokoulusta mahdollisimman moniäänisen ja toimintaan innostavan.
Anna äänesi Ilmastokoululle
Miksi kouluissa kannattaa puhua ilmastoasioista ja toimia yhdessä?
Tätä mieltä on Opinkirjossa Ilmastokoulu-hanketta koordinoiva Eeva Mäkelä:
”Mulle opettajat ovat tulevaisuuden tekijöitä. Te näette työssänne koko ikäluokan peruskoululaisia. Kun omat lapseni olivat vauvoja, tuntui hurjalta ajatella, että pystyn antamaan lapselle, pienelle ihmiselle, kaiken, mitä hän tarvitsee. Siinä on suuri vastuu. Me aikuiset vaikutetaan tulevaisuuteen – halusimme tai emme. Meistä jää jälki.”
Jos haluat osallistua antamalla oman kannanottosi, lähetä se Eevalle Opinkirjoon (eeva.makela@opinkirjo.fi). Puheenvuorosi voi olla videoitu tai kirjoitettu. Ole ytimekäs. Videon enimmäismitta on yksi minuutti.
Vinkkaa toimivista opetusmateriaaleista
Tärkeää sisältöä Ilmastokoulun verkkosivuilla ovat opetusmateriaalit ja toimintamallit. Kokoamme tietopohjaisia opetussisältöjä sekä toimintamalleja, joissa toteutuu nuorten äänen kuuleminen, aktiiviseen kansalaisuuteen kannustaminen ja yhdessä toimiminen.
Onko mielessäsi erityisen onnistunut ilmastonmuutokseen ja kestävään kehitykseen liittyvä opetusmateriaali tai toimintatapa, joka istuu hyvin koulun arkeen ja on opettajan helppo ottaa käyttöön? Vinkkaa siitä meille!
Ilmianna ilmastoteko tai toimintamalli
Onko luokkasi tai koulusi tehnyt innostavan ilmastoteon? Ilmianna se! Kokoamme Ilmastokoulun verkkosivulle opetusmateriaalien ja tuntiaktiviteettien lisäksi toimintamalleja ja innostavia esimerkkejä ilmastoaktiivismista, -vaikuttamisesta ja kouluissa toteutetuista ilmastonmuutosta hillitsevistä käytännön toimista.
Nuoret mukaan
Varaamme Ilmastokoulun verkkosivulta tilaa myös lasten ja nuorten äänelle. Keräämme lasten ja nuorten toiveita, näkemyksiä ja kysymyksiä päättäjille sekä kokemuksia ilmastoahdistuksesta ja -aktivismista. Jos tahdot luokkasi tai oppilasryhmäsi kanssa mukaan, ota yhteyttä Eeva Mäkelään (Eeva.Makela@opinkirjo.fi).
Kirjoittaja
Eeva Mäkelä, erityisasiantuntija, Opinkirjo
Eeva koordinoi syksyn 2019 ajan Opinkirjossa Ilmastokoulu-hanketta.
Lisätietoa:
Ilmastokoulu-hankeesta vastaavat:
Jyrki Laine, jyrki.laine@opinkirjo.fi
Eeva Mäkelä, eeva.makela@opinkirjo.fi
Thomas Gordonin Toimivasta vuorovaikutuksesta:
Gordon, Thomas (2006) Toimiva koulu. LK-kirjat
Talvio, Markus ja Klemola, Ulla (2017) Toimiva vuorovaikutus. PS-kustannus
Kuinka puhua lasten ja nuorten kanssa ilmastoasioista:
Luontokeskus Haltian vinkkejä ympäristöasioista puhumiseen lasten ja nuorten kanssa
Panu Pihkalan blogijuttu: Miten puhua lapselle ilmastonmuutoksesta